maanantai 9. heinäkuuta 2018

Ylen Eläkepeli – mitä tehtiin?

Julkaisimme Ylellä 1.7. Eläkepelin (Kuva 1).

Ylen Eläkepelin tarkoitus oli antaa lukijoille ymmärrystä siitä millä asioilla on vaikutusta tulevaan eläkekarttumaan. (Kuva 1)
Lähtökohtana meillä olivat Eläketurvakeskuksen (ETK) pitkän aikavälin laskelmat. Raportissa oli arvioitu kuuden eri muuttujan kehityksen vaikutusta eläkkeisiin. Nämä muuttujat olivat:
  • syntyvyys
  • kuolevuus
  • työllisyys
  • maahanmuutto
  • eläkesijoitusten tuotto
  • ansiotason kasvu
Näitä muuttujia oli arvioitu todennäköisimmän skenaarion lisäksi myös mahdollisessa positiivisessa ja negatiivisessa skenaariossa. Eli esimerkiksi työttömyyden osalta todennäköinen skenaario lähti siitä, että työllisyys pysyy noin nykyisessä 72 %:ssa kun taas negatiivinen skenaario oletti, että työllisyys laskee alle 70 %:n. Positiivinen kehitys taas oletti, että työllisyys kehittyisi erityisen myönteisesti. Skenaarioille oli laskettu euromääräiset vaikutusarviot eläkkeiden suuruuteen, mutta lisäksi myös miten kehitys vaikuttaa työeläkemaksuihin.

Nämä tiedot oli laskettu kaikille muuttujille kaikissa skenaarioissa aina vuoteen 2085 asti. Raportti oli siis erittäin kattava ja perusteellinen katsaus tulevaisuuteen nykytiedon valossa.

Meillä oli ajatus, että tästä olisi mahdollista rakentaa jonkinlainen journalistinen peli tai kone, joka kasvattaisi lukijoiden ymmärrystä eläkkeiden muodostumisesta ja siitä mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen suuruuteen. Toisaalta yksi jo projektin alkuvaiheessa meitä puhututtanut asia oli tulevatko nykyiset 20–40-vuotiaat ikinä saamaan eläkettä.

"Saanko minä koskaan eläkettä"

Tämänkaltaisille projekteille, joissa ollaan luomassa jotain täysin uutta, on ominaista, että ajatukset ja ymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä poikkoilevat hyvin paljon. Esimerkiksi välillä pidimme keskiössä työeläkemaksujen muutosta ja toisaalta välillä olimme rakentamassa peliä, jossa pelaaja kulkisi läpi vuosikymmenten kohti eläkkeelle pääsyään. Nämä ideat korvaantuivat projektin kuluessa toisilla tai ne sulautuivat osaksi muita ideoita.

Meitä oli ydintiimissä tekemässä Eläkepeliä 4–5 henkilöä, graafinen suunnittelija, toimittaja, 1–2 tuottajaa ja allekirjoittanut koodarina. Ja kun ideat vaihtuivat oli välillä haastavaa pitää kaikki kartalla siitä mitä ollaan jossain pienemmässä ryhmässä keskusteltu. Toisaalta myös aika ja muut yhtäaikaiset projektit tuovat haastetta kun ei ole mahdollista keskittyä tekemään vain yhtä asiaa. Tulee tilanteita, että "mitäs me nyt oltiinkaan tekemässä?".
  • Voittava resepti: koodari + graafikko + toimittaja (+tuottaja)
Näistä syistä oli myös hyvin haastavaa sovittaa sisältö, visuaalisuus ja tekniikka yhteen kun ajatus sitä mikä olisi lopputuote vaihteli useasti. Piirsimme todella paljon erilaisia havainnekuvia paperille ja muistilapuille, jotta ymmärtäisimme paremmin toisiamme ja ylipäänsä sitä miltä lopullinen tuote voisi näyttää. Nämä eivät kuitenkaan korvanneet tietokoneella selattavissa olevaa prototyyppiä, joka vasta avasi silmämme siitä miltä kokonaisuus tulisi näyttämään ja esimerkiksi miten tekstit tulisi kirjoittaa, jotta kokonaisuus etenisi jouhevasti.

Pyrimme yleensä PlusDeskissä rakentamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jonkinlaisen klikattavan demon, koska keskustelu sen äärellä on paljon helpompaa kun kaikki voivat näprätä sitä puhelimillaan. Tässä projektissa ongelma vain oli, että sisältö oli riippuvainen visuaalisuudesta ja toisaalta visuaalisuus oli riippuvainen sisällöstä. Ja tekniikka eli omaa elämäänsä näiden kahden rinnalla. Tavallaan konkreettinen tekninen demo oli mahdollista rakentaa vasta kun olimme lukinneet sisällölliset asiat, mutta sisällöllisten asioiden lukitseminen oli haastavaa ilman konkreettista teknistä demoa.



Lopputuotteessa keskityimme kuuden muuttujan euromääräisiin vaikutuksiin. Vaihtoehtoina olisi ollut kuvata vaikutusta työeläkemaksuun tai eläkkeen suuruus suhteessa palkkoihin. Euromääräinen vaikutus oli lopulta hyvin looginen vaihtoehto, koska eurot ovat ymmärrettävimmät. Laitoimme peliin mukaan myös vaikutuksen työeläkemaksuun, koska se meillä oli, mutta jälkikäteen ajatellen pelin viesti olisi ollut yksinkertaisempi jos tuloksena jokaisen valinnan jälkeen olisi tullut vain yksi arvo.

Omasta kokemuksesta usein datajutuissa ja datajournalismissa sorrutaan siihen, että ei osata rajata ja valita kiinnostavinta näkökulmaa. Näytetään lukijoille liikaa dataa, koska meillä sitä nyt kerrankin on. Ja kun tavallaan lopputuote sisältää liikaa informaatiota, tulee jutusta liian monimutkainen ymmärtää ihmiselle, joka on tullut uutissivuille viettämään aikaa. Etenkin monimutkaisten ilmiöiden kuvaamisessa tulisi kiinnittää huomiota siihen mikä on ensimmäinen tunnelma ja tuntuma kun juttuun tullaan. Onko sisältö sellaista, jonka lukija ymmärtää ja johon hän haluaa syventyä.

Tämä näkyy hyvin myös tämänkaltaiten pelien käytössä. Tutkimme sitä miten pitkälle ihmiset, jotka artikkelin avaavat etenevät pelissä. Tulokset näyttivät, että ihan pelin alkuvaiheessa eli muutaman ensimmäisen valinnan aikana menetetään todella suuri osa lukijoista. Eli olisimme voineet panostaa vielä enemmän pelin alkuun ja siihen, että ihminen jäisi pelin pariin. Positiivista kuitenkin oli, että jos lukija eteni pelissä pidemmälle hän erittäin todennäköisesti eteni sen myös loppuun asti. Eli tavallaan jos lukija pääsi yli alkujärkytyksestä hän koki jutun ja pelin erittäin mielekkäänä.



Projekti oli erittäin mielenkiintoinen ja jutusta saatiin paljon positiivista palautetta. Jutun koettiin antaneen ymmärrystä monimutkaisesta ilmiöstä, joka olikin tavoitteena. Negatiivinen palaute liittyi pitkälti siihen, että peli antoi tuloksia, jotka eivät yksilön kohdalla tuntuneet todellisilta. Tähdensimmekin siksi juttuun julkaisupäivänä, että luvut ovat ikäluokan laskennallisia keskiarvoja eivätkä suoraan kerro yksilön tulevasta eläkkeestä.

tiistai 28. marraskuuta 2017

WebView on datajournalistin uusi Internet Explorer

Kun Tim Berners-Lee vuonna 1990 kehitti nykyisin tuntemamme netin ensiaskeleet hänellä ei varmasti ollut käsitystä minkälaisen vallankumouksen hän aiheuttaisi. Berners-Lee on edelleen keskeinen hahmo, koska hän toimii netin standardointia ja suosituksia hoitavassa W3C-organisaatiossa.

Netin alkuaikoina käytänteistä käytiin perustavanlaatuisia kamppailuja kun päädyttiin esimerkiksi käyttämään Javascriptiä. Tuolloin suosituimmat selaimet Netscape Navigator ja Internet Explorer vetivät kehitystä omiin suuntiinsa (Kuva 1). Esimerkiksi CSS:n osalta tilanne on ollut erityisen ongelmallinen näihin päiviin asti.

Tämänkaltaiset ilmoitukset olivat hyvin tavallisia 2000-luvun taitteessa. (Kuva 1)
Nykyisin selainmarkkinoita hallitsevat Mozilla Firefox, Internet Explorer (Edge), Chrome ja Safari. Esimerkiksi Yle Uutisten sivuilla nämä neljä kattavat noin 90 % liikenteestä (lähde Google Analytics). Standardien noudattamisen osalta ollaan viime vuosina menty huimasti eteenpäin, mutta etenkin Internet Explorer oli pitkään piikki netinkehittäjien lihassa ja kirjoitinkin aiheesta vuonna 2012.

Vuosi 2012: "Toimiiko Internet Explorerissa"

Nykyisin tilanne Internet Explorerin suhteen on kehittäjän näkökulmasta uusien versioiden myötä  paljon siedettävämpi. Toisaalta myös, että IE:n osuus käytöstä on pudonnut huomattavasti.

Vuosina 2012–2016 nähtiin kuitenkin hyvin merkittävä mobiilikäytön kasvu. Nykyisin Yle Uutisten käytöstä yli puolet tulee mobiililaitteista kun vuonna 2012 osuus oli noin 10 % (lähde Google Analytics).

Ennen mobiilin tuloa netin kehitystyötä pystyi teskemään riittävän natiivisti ja kattavasti yhdellä tietokoneella. Mobiilikäytön kasvu tarkoitti, että päätelaitteiden ja selainten määrä kasvoi rajusti, joka taas johti siihen, ettei toteutusten testaaminen kaikilla päätelaitteilla ja selaimilla enää ollut mahdollista.

/* Good browsers */
opacity: 0.5;

/* IE 8 */
-ms-filter: "progid:DXImageTransform.Microsoft.Alpha(Opacity=50)";

/* IE 5-7 */
filter: alpha(opacity=50);

Esimerkki siitä miten Internet Explorer tuli esimerkiksi huomioida CSS-tyyleissä.

Vuonna 2012 IE:llä toimimattoman toteutuksen saattoi vielä räätälöidä IE:lle toimivaksi, mutta mobiilimaailmassa tämä räätälöinti ei enää ollut käyttöympäristöjen määrästä johtuen mahdollista. Tässä uudessa tilanteessa standardien noudattaminen ja yhteiset netin käytänteet tulivat yhä tarkeämmiksi. Kehittäjän tuli voida luottaa, että jos hän noudattaa netin standardeja ja suosituksia toimii toteutus kaikissa päätelaitteissa.

Mobiilin alkuvuosina tilanne oli kaoottisempi ja ongelmat olivat teknisen lisäksi myös sisällöllisiä rajatusta näytönleveydestä johtuen (responsive = "toimii myös mobiilissa" ja mobile-first = "toimii myös desktopissa").

Vuosi 2015: "Toimiiko mobiilissa"

Verkko on toimintaympäristöltään siinä mielessä hyvin erityislaatuinen, että kehittäjä ei voi juurikaan määritellä tai rajata käyttäjän päätelaitetta. Esimerkiksi tehtäessä televisio-ohjelmaa toimintaympäristö ja jakelukanava on melko selkeästi määritelty. Tai jos kehityksen kohteena on HSL:n kortinlukijan käyttöliittymä, jossa päätelaite on vakioitu, ei järjestelmän tarvitse olla samalla tavalla skaalautuva kuin kehitettäessä nettipalveluita.

Verkossa päätelaitetta, käytettävissä olevia teknologioita eikä jakelukanavaa voi käytännössä rajata mitenkään. Toteutuksen tulisi skaalautua niin, että se toimii niin desktop-selaimella ADSL-yhteydellä kuin hitaammalla yhteydellä älykellosta. Toisaalta toteutuksen tulisi olla käytettävä yhtälailla esimerkiksi TV:stä kaukosäätimellä. Huomioon tulisi ottaa myös, että toisissa päätelaitteissa ei ole käytössä esimerkiksi Javascriptiä, Flashiä tai Javaa.

Tämä heterogeenisuus ei ole ongelma jos kaikki pelaavat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on mahdollista, koska (suuria) laitevalmistajia on kuitenkin rajallinen määrä.

Tuorein haaste verkon kehityksessä on kuitenkin ns. WebView-kerros. WebView on älypuhelin sovelluksen (applikaatio) ominaisuus, jossa verkkosisältöä voidaan näyttää suoraan sovelluksessa.

Sovelluskehittäjälle tämä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa nettisivusto ja tarjoilla sitä periaatteessa sellaisenaan applikaationa. WebView:tä käytetään myös natiiveissa sovelluksissa verkkosisältöjen tarjoilemiseen suoraan applikaatiossa ilman, että käyttäjää tarvitsee ohjata esimerkiksi puhelimen Safari-selaimeen. Sovelluksen näkökulmasta tämä on mukavaa, koska käyttäjä ei poistu sovelluksesta.

Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa WebView:n tekee ongelmalliseksi se, että sovelluskehittäjä voi melko mielivaltaisesti ottaa käyttöön ja poistaa netin ominaisuuksia WebView:ssä.

Esimerkiksi tuoreessa Ilmakehä-jutussamme Ampparit-sovelluksen Webviewssä ei ilmeisesti oltu sallittu iPhonessa allowsInlineMediaPlayback-ominaisuutta, koska videosisällöt aukesivat määrittelystä poiketen koko ruudussa (full screen).

Vuosi 2017: "Toimiiko WebViewssä"

WebView on siinä mielessä haasteellinen, että virheiden korjaaminen siinä on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta. WebView on kehittäjälle mustalaatikko, jonka ominaisuuksista ja toiminnasta on todella vaikea saada palautetta.

Kuitenkaan toimivuutta WebViewssä ei voi ohittaa, koska esimerkiksi pikaviestin sovelluksissa (Facebook, Twitter) jaetut linkit jaetaan hyvin usein juuri WebViewssä. Toisaalta meillä Ylellä WebViewtä käyttävät myös Uutisvahti ja Yle.fi-applikaatio. Toisaalta taas erittäin suosittu WhatsApp avaa linkit (vielä) Safarissa.

Kehitys kehittyy!

maanantai 25. syyskuuta 2017

Sublime Text settings

Here is my Sublime Text set up

Sublime-settings


{
"additional_path_items":
[
"/opt/local/bin/"
],
"bold_folder_labels": true,
"caret_extra_bottom": 1,
"caret_extra_top": 1,
"caret_extra_width": 1,
"caret_style": "blink",
"color_scheme": "Packages/Monokai Extended/Monokai Extended.tmTheme",
"default_encoding": "UTF-8",
"fade_fold_buttons": false,
"font_face": "Hack",
"font_size": 15,
"ignored_packages":
[
"Vintage"
],
"indent_guide_options":
[
"draw_normal",
"draw_active"
],
"line_padding_bottom": 2,
"line_padding_top": 2,
"margin": 2,
"overlay_scroll_bars": "enabled",
"show_definitions": false,
"show_encoding": true,
"show_line_endings": true,
"show_panel_on_build": false,
"tab_size": 2,
"theme": "Adaptive.sublime-theme",
"translate_tabs_to_spaces": true,
"word_wrap": true
}


Download Hack font. Got better? Insert your comments below!

tiistai 15. marraskuuta 2016

Tarjoilu ja puhutteleva kerronta – hyvän datajutun anatomia?


Julkaisimme 5. marraskuuta jutun:

Viikkoa aiemmin Helsingin Sanomat julkaisi jutun:
Molemmat jutut käsittelivät eläkeuudistusta ja molemmissa jutuissa oli laskuri, johon käyttäjä pystyi syöttämään omat tietonsa, joiden perusteella laskettiin eläkeikä. Jutut olivat siis datan ja kerrontatavan näkökulmasta samankaltaiset ja siksi niitä on mielenkiintoista verrata.

Kun juttuja katsotaan Facebook-lukujen valossa ne näyttäytyivät hyvin eri tavalla. Ylen juttu keräsi 55 347 Facebook-toimintoa, HS:n juttu 175 toimintoa. Pelkästään Facebook-lukujen valossa Ylen juttu, vaikkakin julkaistu viikko HS:n jutun jälkeen, oli yli 300 kertaa suositumpi. Miksi Ylen juttu oli suositumpi?

Yritän vastata tähän kysymykseen etenkin laskurin näkökulmasta. Jutun leviämiseen ja suosioon vaikuttavat toki merkittävästi myös jutun otsikko, tekstisisältö sekä julkaisuajankohta, mutta jätän nämä näkökulmat tässä huomiomatta ja keskityn laskuriin.

Sijoittelu


Olemme Ylellä omaksuneet käytännön, jossa tämän kaltaiset interaktiiviset toteutukset – kuten laskurit – sijoitetaan jutun alkuun, heti otsikon, ingressin ja pääkuvan jälkeen. Poikkeamme tästä käytännöstä oikeastaan vain pitkien listojen yhteydessä. Mielestämme, etenkin kun otsikossa on viittaus laskuriin, tulee laskurin olla heti jutun kärkenä.

HS:n jutussa laskuri oli sijoitettu jutun leipätekstin sekaan jutun keskivaiheille. Näemme, että lukijan – joka tulee käyttämään nimen omaan otsikon perusteella laskuria – kannalta on hankalaa kun laskuri pitää etsiä jutun lomasta. Emme usko, eikä meillä ole dataa joka osoittaisi, että juttua luettaisiin esimerkiksi enemmän kun laskuri sijoitetaan leipätekstin lomaan. Ajattelemme mieluummin, että kun lukija saa hänelle mielenkiintoista ja personoitua tietoa heti jutun alussa kiinnostuu hän lukemaan tätä kautta myös itse jutun.

Laita laskuri jutun ensimmäiseksi elementiksi, se on hyvää palvelua ja lunastat otsikossa tehdyn lupauksen.

Puhuttelu ja personointi


Yle ja HS hyödynsivät molemmat laskureissaan Eläketurvakeskukselta saatuja laskelmia. Oleellista oli siis pukea tämä viranomaisilta saatu tieto kiinnostavaan muotoon. Tämänkaltaisissa laskureissa on hyvin tärkeää miten ihmisiä puhutellaan ja minkälaista tietoa heille annetaan. Kuvissa 1 ja 2 nähdään Ylen ja HS:n versio. Kiinnittäisin itse huomiota ainakiin seuraaviin asioihin:

  • Yle: "Syntymävuosi ja syntymäkuukausi" vs. HS: "Kerro, milloin olet syntynyt"
  • Yle: "Pääset eläkkeelle 34 vuoden 10 kuukauden kuluttua" vs. HS: "Tässä iässä voit aikaisintaan jäädä eläkkeelle 66 v ja 11 kk"
  • Yle: "Täyden eläkkeen saat heinäkuussa 2054" vs. HS: "Tavoiteikäsi eläkkeelle jäämiselle on 69 v 9 kk"

Ensinnäkin syntymäkuukauden kysyminen tekee laskurin tuloksista huomattavasti henkilökohtaisempia, ja lukijalle tulee olo, että laskuri selkeästi kertoo minulle jotain. Toiseksi eläkkeellepääsyhetken ilmaisusta tulee huomattavasti konkreettisempi kun kerrotaan montako vuotta ja kuukautta eläkkeellepääsyyn on vielä aikaa. Kolmanneksi on hyvä välttää byrokraattiselta maistuvia termejä kuten "tavoite-eläkeikä", jotka eivät ole lukijalle tuttuja.

Yksittäisenä huomiona myös Ylen laskuriin toteutettu aikalaskuri, joka laski päiviä, tunteja, minuutteja ja sekunteja kohti eläkettä koettiin hauskana lisänä, joka toi lisäarvoa ja teki saadusta tuloksesta erityisen henkilökohtaisen.

Tee toteutuksesta mahdollisimman henkilökohtainen, samaistuttava ja käytä arkikieltä, tekniset yksityiskohdat ja termit voit avata jutussa.

Kuvankaappaus Ylen eläkelaskurista. (Kuva 1)
Kuvankaappaus HS:n eläkelaskurista. (Kuva 2)

Tuloksen jakaminen


Ylen laskuriin oli toteutettu normaalien artikkelin jakotoiminnallisuuksien lisäksi mahdollisuus jakaa oma henkilökohtainen tulos Facebookissa ja Twitterissä (Kuva 3 ja Kuva 4). HS:n laskurissa tällaista mahdollisuutta ei ollut.

Personoitu jakomahdollisuus edistää jutun leviämistä muille alustoille. Sosiaalisen median kautta juttu löytää helposti moninkertaisesti yleisöjä verrattuna, että juttua levitetään vain oman uutispalvelun etusivun kautta. Havaintojemme mukaan jutun suosio korreloi suoraan sen kanssa miten paljon siihen tullaan suhteellisesti sosiaalisen median kautta. Toisi nsanoen ei ole enää olemassa hittiä ilman merkittävää sosiaalisen median presenssiä.

Anna lukijalle mahdollisuus jakaa tulos, ihmiset haluavat jakaa itseään koskevia harmittomia tietoja sosiaalisessa mediassa, joka taas synnyttää keskustelua aiheesta.

Ylen jutussa tulos oli mahdollista jakaa Facebookissa. (Kuva 3)
Ylen jutussa tulos oli mahdollista jakaa Twitterissä. (Kuva 4)

Lisäarvon tuottaminen


On oleellista, että laskuri pystyy tarjoamaan jotain sellaista journalistista lisäarvoa, joka ei ole helposti ihmisten saatavilla muuten. HS:n tekemän laskurin tiedot ovat yhtälailla katsottavissa suoraan Eläketurvakeskuksen toteuttamasta laskurista (Kuva 5). Ylen laskurissa oltiin eläkeellepääsyiän lisäksi laskettu montako vuotta siihen vielä on sekä kerrottiin montako vuotta elinaikaodotteen mukaan eläkkeellä ehtii elää. Ylen laskuri siis tuotti lisäsarvoa verrattuna olemassa oleviin toteutuksiin ja siten palveli lukijaa. Kaikki tiedot olivat olemassa, mutta ne paketoitiin lukijalle lisäarvoa tuottavalla tavalla.

Kerro jotain uutta ja yllättävää, pienetkin näkökulmaerot tekevät ihmeitä ymmärrettävyydelle ja viestin välittymiselle.

Kuvankaappaus Eläkeuudistus-sivustolta. (Kuva 5)



Olin itse keskeisessä roolissa tekemässä Ylen juttua.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kohti parempia uutissisältöjä – PlusDeskin havaintoja

Meillä on PlusDeskissä tavoitteena kehittää omaa, mutta koko Yle Uutisten, kerrontaa suuntaan, joka houkuttelee enemmän ja uusia yleisöjä sisältöjemme pariin. Haluamme myös, että jutuissa vietetään enemmän aikaa. Yle Uutiset on siirtynyt sivulatausten mittauksesta sivuilla vietettävän kokonaisajan mittaukseen.

Olemme PlusDeskissä keränneet havaintoja, miten lukijoita voidaan sitouttaa sisältöihin. Kokoan tässä muutamia havaintojamme, joita olemme hiljaisena tietoa keränneet toimintamme aikan. Havainnot eivät ole itseisarvoja vaan esitystapa täytyy aina miettiä sisällön ehdoilla. On kuitenkin huomioitavaa, että samansuuntaisia huomiota tulee myös ulkomailta.

Älä piilota, tuo esille


Ensimmäinen havainto on, että sisältöä ei kannata piilottaa klikkauksen taakse. Sanotaan, että jos käyttäjän täytyy klikata sen täytyy tapahtua jotain todella poikkeuksellista. Internetissä käyttäjän näkökulmasta vierittäminen on halpaa, klikkaukset ovat kalliita.

Pitkissä jutuissa tämä näkyy niin, että teemme mieluummin juttuja joita vieritetään "Kauniista Pelistä Tuli Ruma Mafia – Kuinka Pomot Tahrasivat Jalkapallon" kuin juttuja, jotka on jaettu välilehdillä alisivuiksi "Venäjän varjo Walesin taivaalla – sota Ukrainassa sähköistää Naton huippukokouksen". Lukijan on vaivattomampaa selata juttua vierittämällä kuin klikata välilehtiä. On myös niin, että kun juttu jaetaan välilehtiin täytyy lukijan hoksata, että juttu jatkuu vielä ja että jossain on navigaatio. Usein kuitenkin rakennamme pitkiin juttuihin jonkinlaisen sisäisen navigaation tukeaksemme jutun rakennetta kuten Fifa-jutussa on tehty. Rakenne tukee lukijan ymmärrystä ja toimii siten sisällysluettelona.

Älä piilota tietoa sivutuksen taakse

Laskureissa ja lomakkeissa jos meillä on meillä on jokin tulos Riittääkö nettisi nopeus? – Katso miten mobiiliyhteys toimii kunnassasi" on hyvä näyttää heti jokin esimerkki. Mobiiliyhteysjutussa olisi voinut olla näkyvillä suoraan jonkin kaupungin tiedot. Tällöin lukijalle olisi heti syntynyt kuva siitä mitä tietoja lomakkeeseen tulee syöttää ja mitä tietoja hän saa "Katso Ylen homekoulukoneesta, onko teidän koulussanne ollut sisäilmaongelmia". On kuitenkin tärkeää, ettei lukijalle välity oletusvalinnasta sellaista mielikuvaa, etteikö tietoja voisi muuttaa.

Anna esimerkkinäkymä

Grafiikoiden osalta meille tulee usein pyyntöjä jos osan grafiikan tiedoista voisi laittaa klikkauksen taakse. Kartoissa tämä "tarve" korostuu. Halutaan esimerkiksi asettaa kartalle pisteitä, joita klikkaamalla kohteesta saisi lisää tietoa. Näissä tilanteissa pyrimme ohjeistamaan, että jos vain mitenkään on sisällöllisesti mahdollista laitettaisiin kaikki tiedot suoraan näkyviin eikä mitään piilotettaisi klikkauksen taakse. Jos tämä ei ole mahdollista pyrimme pohtimaan vielä jos grafiikan voisi jakaa useampaan osaan. Analytiikkamme kertoo hyvin yksiselitteisesti, että aina kun vaadimme lukijaa valitsemaan menetämme suuren osan yleisöistä. Se, että teemme valintoja sisällön suhteen ja näytämme vain oleellisimmat tiedot on journalistista valintaa, jota meidän toimituksena oletataan tekevän lukijan puolesta.

Älä jätä journalistista valintaa lukijalle

Interaktio ei toki ole kiellettyä. Toisissa jutuissa se on välttämätöntä ja olennaista "Paljonko lainaa, montako neliötä? Asuntokone kertoo, missä sinulla on varaa asua". Esimerkiksi kun dataa on paljon täytyy sen selaamiseen rakentaa jonkinlainen käyttöliittymä. Niiden rakentamisessakin kuitenkin valintojen määrä kannattaa pyrkiä minimoimaan ja pyrkiä tarjoamaan lukijalle mahdollisimman valmis kokonaisuus. Itse mukailen tällaisten datakäyttöliittymien suunnittelussa Shneidermanin mantraa:

"Quick overview, Details-on-demand"

Eli pyrimme antamaan lukijalle nopean kokonaiskuvan ja ymmärryksen asiasta. Asuntokoneessa tämä toteutuu kartan värityksellä, joka tukee ymmärrystä siitä millä alueilla asuntojen hinnat ovat korkeita. Jos lukija on kiinnostunut hänellä on mahdollisuus syventyä aineistoon tarkemmin muuttamalla kartan rajausta, tarkastelemalla yksittäisten alueiden hintoja ja vertaamalla alueiden hintoja suhteessa omaan palkkatasoonsa. Nämä lisävalinnat lisäävät ymmärrystä aiheesta, mutta pelkästä alkunäkymästä lukija saa esimerkiksi kuvan siitä, että pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat ympäröiviä alueita korkeampia. Toinen hyvä käyttöliittymien suunnittelussa hyödynnettävä preiaate on KISS.

Kiinnitä huomiota jutun rakenteeseen


Toinen – etenkin pidempiin juttuihin liittyvä havainto – on, että kiinnitä huomiota jutun silmäiltävyyteen ja visuaaliseen asetteluun. Pelkkä hyvä teksti tuntuu lukijasta helposti raskaalta jos jutussa ei ole keventäviä visuaalisia elementtejä, kuten väliotsikoita, lainauksia, kuvia ja faktalaatikoita. Räätälöidyissä toteutuksissa visuaalisuus voidaan ottaa keskiöön "He valvovat rajojamme – tervetuloa työvuoroon itärajalle", mutta visuaalisista keveyttä on mahdollista tuoda myös perinteisemmin keinoin rakennettuihin juttuihin "Henkilökuva: Kemin katujen pikkukingi – kuinka Mika Ranta tuli perustaneeksi Soldiers of Odinin".

Lisää luettavuutta visuaalisilla elementeillä

Laskureiden ja koneiden osalta tämä rakenteen miettiminen näkyy niin, että pyrimme aina sijoittamaan ne jutun alkuun "Mikä on Suomen yleisin nimipäivä? Se selviää Ylen nimipäiväkoneesta". Näin otsikossa lukijalle tehty lupaus täyttyy mahdollisimman nopeasti eikä lukien tarvitse etsiä niin sanottua konetta jutusta. Jos lukija on kiinnostunut aiheesta hän lukee kyllä jutussa olevan leipätekstin. Poikkeuksena tähän ovat pitkät taulukot "Ministeriö julkaisi sote-laskelmia – Katso kotikuntasi tilanne", jotka sijoitamme usein lyhyen leipätekstin jatkoksi jutun loppuun.

Lunasta otsikossa tehty lupaus

Jutun rakenteessa mietimme usein myös milloin juttu kannattaa julkaista yhtenä kokonaisuutena ja milloin se taas kannattaa pilkkoa useammaksi artikkeliksi. Mitään kovin selkeää ohjetta tähän ei ole, mutta usein esimerkiksi datavetoisissa jutuissa kuten Asuntokoneessa julkaisimme niin sanotun featurejutun erillisessä artikkelissa "Kolmikymppiset ovat asuntomarkkinoiden häviäjiä – "Mistä nuoret löytävät rahat asuntoihin?"". Tämä on usein luontevaa, koska muuten yksittäisestä jutusta tulee sisällöllisesti erittäin runsas, mutta toisaalta myös tällä tavalla voimme tehdä jutuille omat erilliset sisältöjään kuvaavat otsikkonsa.

Eräs ohjenuora yhden vai useamman jutun ongelmaan voisi olla, että jos jutussa on useita uutisia ne kannattaa julkaista omilla vetävällä otsikoillaan ja rytmittää niiden julkaisu vuorokauden eri vaiheisiin. Jos taas juttu on yksi yhtenäinen kokonaisuus se kannattaa julkaista sellaisena eikä pakottaa lukijaa etsimään kokonaisuuksien osia eri jutuista.



Yritä aina asettua lukijan asemaan. Missä juttua luetaan, mistä laitteesta, mitä lukijan tarvitsee tietää ymmärtääkseen mistä on kyse, kenelle juttu on ylipäänsä tehty, mikä on kiinnostavaa. Luetuta juttusi muilla. Kysy mielipiteitä ihmisiltä, jotka eivät ajattele kuten sinä.


tiistai 19. heinäkuuta 2016

Yle Uutisten Plus-toteutuksien kehitys

PlusDesk on Yle Uutisissa toimiva tiimi, joka toteuttaa Yle Uutisten verkkosivuille niin sanottuja Plus-toteutuksia. Plus-toteutukset ovat uutisjuttuja, joita ei ole mahdollista toteuttaa julkaisujärjestelmässä. Toisinsanoen esimerkiksi interaktiiviset tai datajournalistiset toteutukset – kun ne vaativat jonkinlaista erityistä verkonkerrontaa – tehdään yhteistyössä PlusDeskin kanssa. Konkreettisesti tällaisia toteutuksia ovat olleet muun muassa:

PlusDesk on toiminut vuoden 2013 alusta eli nyt kolmen ja puolen vuoden ajan. Tänä aikana Plus-toteutuksien toteuttaminen ja julkaiseminen on kehittynyt monilla tavoin. Aloitimme julkaisemisen Ylen verkkolevyn nurkalta, josta on sittemmin luovuttu. Nyt olemme siirtymässä käyttämään AWS-palvelua ja projektikohtaisia Git-repositorioita.

Toteutusten kehitys


Tällä hetkellä PlusDeskissä työskentelee neljä kehitystyötä tekevää henkilöä. Käytössämme on niin Linux- kuin Mac-koneita. Meillä on kaikilla henkilökohtaiset kehitysympäristöt, jotka pyörivät lokaalisti. Kehitysympäristöjen ylläpito ja päivittäminen on pääasiassa käyttäjän vastuulla.

Kehitystyön kannalta olennaista on, että toteutuksia voidaan kehittää ja testata omilla laitteilla mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman vaivattomasti. Tämä helpottaa toteutusten julkaisemista, kun jo kehitysvaiheessa toteutukset testataan mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Eli rautalangasta väännettynä, kehittäjillä on omalla koneellaan kopio Yle Uutisten verkkosivuista, jossa he pystyvät testaamaan kehittämäänsä toteutusta ja näkemään miten toteutus toimii suhteessa muuhun sivustoon. (Kuva 1)

Lokaalisti toimiva kehitysympäristö helpottaa toteutusten testaamista. Kehitysympäristö on kuvankaappaus Yle Uutisten artikkelisivusta. (Kuva 1)

Toteutukset upotetaan suoraan Yle Uutisten sivupohjaan, joten kehittäjän on halutessaan mahdollista rikkoa (muuttaa) koko sivuston toimintaa. Pyrimme hallitsemaan tätä mahdollisuutta rajaamalla kaikki toteutukset koskemaan vain niitä elementtejä, jotka liittyvät itse toteutukseen. Tämä rajaaminen estää, etteivät koodit vaikuta mihinkään toteutuksen ulkopuolisiin elementteihin. Se, että toteutukset asetetaan suoraan sivupohjaan (esimerkiksi iFrame-upotuksen sijaan) kuitenkin mahdollistaa sen, että kehittäjän on helppoa manipuloida myös sivupohjaa niin halutessaan.

Toteutukset noudattavat tiedosto- ja kansiorakenteeltaan aina samaa muotoa, joka on kuvattu alla.

js/
data/
css/
img/
index.html

Näiden lisäksi projekteissa voi soveltuvasti olla mukana esimerkiksi audio, video tai script -nimisiä kansioita. Eri osa-alueet on siis jaettu omiin kansioihinsa. CSS-tyylitiedostot löytyvät omasta css/-kansiosta. Javascript-tiedostot eli toimintalogiikka löytyy js/-kansiosta ja niin edelleen. Käytämme toteutuksissa aina tätä samaa rakennetta, joka helpottaa projektien hallinnointia jälkikäteen ja eri kehittäjien kesken.

Koodauksessa pyrimme käyttämään apuna hyväksi havaittuja ja luotettuja kirjastoja kuten D3.js, jQuery ja Highcharts. Aina tarpeen mukaan käytämme projekteissa myös uusia kirjastoja, mutta näiden käytössä olemme tarkkoja, että ne toimivat varmasti kaikilla laitteilla. Soveltuvasti käytössämme on myös Three.js:n, Reactin ja Angular.js:n kaltaisia kirjastoja. Kirjastot tarjoillaan projekteille joko staattisina tiedostoina tai Node-moduuleina.

Javascriptissä käytämme niin ES5:sta kuin ES6:sta. CSS:ssä meillä on käytössä niin LESS kuin SASS. Nämä kehittäjästä ja projektista riippuen.

Yksinkertaiset projektit pyrimme pitämään mahdollisimman yksinkertaisina (KISS).

Alusta asti olemme käyttäneet Git-versionhallintaa. Versionhallinta mahdollistaa muun muassa koodien jakamisen kehittäjien kesken, mutta myös toteutusten versioinnin. Tähän päivään asti meillä on ollut jokaisen vuoden projekteja varten yksi repositorio, mutta nyt olemme siirtymässä käyttämään projektikohtaisia repositorioita. Projektikohtaiset repositoriot mahdollistavat ketterämmän versionhallinnan hyödyntämisen. Jatkossa nimeämme repositoriot seuraavasti:

"vvvv-kk-projektin_nimi"

Eli esimerkiksi 2016-06-asuntokone. Aikaisemmin kansiorakenne oli muotoa vvvv/kk-projektin_nimi. Meillä on komento, joka luo projektin perustamisen yhteydessä uuden repositorion (myös remoten).

Testaus


Testaamme toteutuksiamme vaihtelevasti, mutta etenkin uudet teknologiat isoimmat projektimme testaamme kattavasti eri laitteilla ja eri ympäristöissä. Tämä tarkoittaa, että kokeilemme toteutuksia puhelimilla, tableteilla, Mac- ja Windows-koneilla sekä eri selaimilla. Meillä on erikseen testaamiseen hankittuja laitteita.

Testaamiseen hyödynnämme Google Chrome DevTools:a, Xcode Simulator:a ja Ghostlab-ohjelmistoa.

Pyrimme siihen, että kaikki toteutuksemme toimivat teknisesti kaikilla nykyisillä laitteilla ja ympäristöillä.

Teemme myös käyttäjätestejä mahdollisuuksien mukaan.

Julkaistavan version buildaaminen


Olemme siirtymässä ja pääosin jo siirtyneet projektien "buildaamiseen". Buildaaminen tarkoittaa, että teemme Plus-toteutuksien koodeista erillisen julkaistavan version. Julkaistavat versiot asetetaan projekteissa public/-nimiseen kansioon, jonka alta löytyy käytännössä sama kansiorakenne kuin yllä kuvatulla kehityspuolella. Public-kansiossa asuvat vain tiedostot joita julkaistava versio tarvitsee.

Käytössämme on muutamia rinnakkaisia buildaustyökaluja, mutta useimmat meistä käyttävät työkalua nimeltä Gulp (olisi mahdollista käyttää myös Grunt:a. Olemme integroineet Gulp:n Sublime Gulp:lla Sublime Text -editoriin, jota käytämme koodin kirjoittamiseen (Kuva 2).

Gulp tarkkailee muutoksia tiedoissa ja suorittaa buildin. (Kuva 2)

HTML, CSS ja JS tiedostoille Gulp suorittaa omat tehtävänsä. Javascript-tiedostojen buildaus tekee seuraavat toiminnot (Suluissa ovat käytettyjen Node-moduulien nimet):

Lint tarkistaa koodin syntaksia, Browserify tekee koodeista selaimessa toimivia, Uglify minifoi koodin, Sourcemaps mahdollistaa minifoidun koodin palauttamisen, Livereload kertoo selaimelle tiedostojen muuttuneen.

CSS-tiedostoille buildi tekee toiminnot:

Less muuntaa Less-syntaksin selaimen ymmärtämään CSS-muotoon, Cleancss minifoi koodin, Sourcemaps mahdollistaa minifoidun koodin palauttamisen, Livereload kertoo selaimelle tiedostojen muuttuneen.

HTML-tiedostoille ajetaan:

Htmlmin minifoi koodin, Livereload kertoo selaimelle tiedostojen muuttuneen.

Gulp rakentaa buildin public/-kansioon, jonka sisältö siirretään julkaisua varten julkisen verkko-osoitteen taakse. Tulevaisuudessa tämä julkinen paikka on AWS:ssa. AWS on pilvipalvelu, jonka kautta voidaan jakaa helposti ja tehokkaasti staattisia tiedostoja. Aikaisemmin olemme käyttäneet Ylen omia verkkolevyjä minne tiedostot on siirretty käsin. AWS:n myötä tämä tiedostojen siirtäminen automatisoituu. Tässä suhteessa yhtenäistämme käytäntöjä Ylen sisäisesti.

Toteutuksen siirtäminen julkaisujärjestelmään


Julkaisujärjestelmämme on nimeltään Escenic. Esceniciä käytetään Yle Uutisten sisällön luomiseen ja tallentamiseen. Escenicistä tiedot haetaan rajapinnan (Yle API) avulla yle.fi/uutiset-sivustolle. Plus-toteutuksien osalta Esceniciin luodaan erillinen sisältötyyppi nimeltä "Ulkoinen sisältö". Ulkoiselle sisällölle määritellään kaikki resurssit, joita toteutus tarvitsee eli tämä tarkoittaa HTML, CSS ja JS-tiedostoja. (Kuva 3)

Asetamme julkaisujärjestelmäämme projektin tarvitsemat resurssit. Tässä esimerkiksi Asuntokoneen ulkoinen sisältö. CSS ja JS resursseja voi tarvittaessa olla useita. (Kuva 3)
Ulkoinen sisältö voidaan sitten liittää uutisartikkelissa mihin tahansa haluttuun paikkaan, jolloin HTML-sisältö liitetään haluttuun kohtaan. CSS- ja JS-tiedostot menevät niille varattuun paikkaan sivupohjassa. Aikaisemmin ulkoiset sisällöt oli mahdollista sijoittaa vain jutun alkuun tai loppuun.

maanantai 9. marraskuuta 2015

PlusDeskin 15 luetuinta juttua vuonna 2015

Ajattelin, että olisi hyödyllistä listata ja lyhyesti analysoida luetuimmat Yle Uutisten jutut vuoden 2015 ajalta, joita PlusDesk on ollut tekemässä. Miksi jutut ovat olleet luettuja ja mikä on ollut PlusDeskin rooli niissä.

PlusDesk on siis osa Yle Uutisia ja meidän tehtävämme on tehdä verkon erityissisältöjä, jotka poikkeavat perinteisestä verkonkerronnasta esimerkiksi esitystavaltaan.



Ylen Vanhusvahti


Tyyppi: Palvelu
Aihe: Vanhuspalvelut
FB-luku: 3 353

Vanhusvahti on palvelu, joka kattaa valtavan määrän aineistoa liittyen kuntien vanhuspalveluihin. Aineistot on kerätty koneellisesti THL:n verkkopalvelusta, jossa ne ovat esitetty hajanaisesti. Vanhusvahtiin nämä tiedot on koottu yhteen palveluun ja käyttöliittymään, jossa tietojen selaaminen on mahdollista. Vanhuspalvelut koskettavat suurta osaa suomalaisista ja niihin liittyvä tieto lainsäädännöstä alkaen on monille epäselvää. Vanhusvahti täyttää siis olemassa olevaa tiedontarvetta.

Vanhusvahdin osalta PlusDeskin rooli on keskeinen, koska millään muotoa näin laajalti ja käytettävästi kaikkien kuntien tietoja ei oltaisi voitu esittää perinteisin muodoin.

Puolue hukassa? Testaa kenen joukoissa seisot


Tyyppi: Testi
Aihe: Vaalit
FB-luku: 4 733

"Puoluekone" on eduskuntavaalien alla julkaistu vaihtoehtoinen vaalikone, joka katsoo äänestyspäätöstä puoluekeskeisesti. Vaalien alla monet vaaliaiheiset sisällöt ovat hyvin vetäviä, mutta testin muotoon puettu puoluekone haastaa lukijan miettimään kysymyksiä eri tavalla kuin jos juttu olisi kirjoitettu tekstimuotoon. Myös koneen visuaalinen ilme, johon on haettu tunnelmaa eduskunnasta, tukee sitoutumista kysymyksiin.

Paljonko kaltaisiasi on uudessa eduskunnassa? Täällä se selviää


Tyyppi: Testi
Aihe: Vaalit
FB-luku: 20 817

"Kaltaisuuskone" on eduskuntavaalien jälkeen julkaistu kone, jolla voi testata miten kansanedustajien demografia on yksiyhteen lukijan demografian kanssa. Tarinaa olisi ollut hyvin vaikea kertoa pelkän tekstin tai kuvien avulla. Somesuosio oli erittäin laaja, koska ihmiset halusivat jakaa oman tuloksensa.

Testaa itsesi: Oletko tiukka vai lempeä tuomari?


Tyyppi: Testi
Aihe: Oikeus
FB-luku: 25 226

"Tuomaritesti" on melko perinteinen testin muotoon puettu juttu, jossa sen sijaan, että kerrottaisiin tekstin avulla suomalaisista oikeuskäytännöistä asetetaan lukija asemaan, jossa hänen täytyy miettiä omaa oikeudenkäsitystään. Tuomaritestiä on näkökulmasta riippuen mahdollista pelata joko niin, että yrittää vastata kuten tuomarit ovat tuominneet tai sitten oman oikeudentajun näkökulmasta. Somenäkyvyys oli laaja, koska aihe puhututtaa ihmisiä. Tällä tavalla juttuun on pystytty pukemaan myös yllätyksellisiä elementtejä, joka tukee suosiota.

Millainen teini olet? Tee nuorten trendisanatesti


Tyyppi: Testi
Aihe: Nuoret
FB-luku: 30 245

"Trendisanatesti" on hyvin perinteinen aihelähtöinen testi, joka linkittyy Ylen Uutisluokka -projektiin. Ei toimisi samalla tavalla tai tehokkuudella pelkkänä tekstijuttuna ilman pelillistä testimäisyyttä. Merkittävä somenäkyvyys toi suuren osan lukijoista.

Kuka on oikeistolaisin, kuka liberaalein? – Katso, miten ehdokkaasi asettuu poliittiselle nelikentälle


Tyyppi: Datajuttu
Aihe: Vaalit
FB-luku: 3 290

Eduskuntavaalien alla julkaistu datajuttu, jossa suuri määrä aineistoa. Juttu oltaisiin voitu toteuttaa staattisina kuvina, joista olisi saanut yleisilmeen puolueiden arvoista, mutta jutussa on myös suuri arvo sillä, että pystyy selaamaan yksittäisten ehdokkaiden tietoja. Kyseisessä jutussa PlusDeskin rooli oli siinä, että juttu saatiin toimimaan ja julkaistua Yle Uutisten ympäristössä. Toteutus ja ideointi tapahtui Yle Uutisten ulkopuolella.

Professori arvioi personal trainerin ruokalistan: "Outoa ettei näitä kyseenalaisteta enempää"


Tyyppi: Erityistaitto
Aihe: Terveys
FB-luku: 14 452

Melko perinteinen juttu puhuttavasta ajankohtaisesta aiheesta. Juttuun rakennettu kaksipalstainen erityistaitto ei tuonut merkittävää lisäarvoa jutulle. Suosio perustui enemmän ihmisten kiinnostukseen terveysuutisista.

Jäätkö luokalle vai saatko ehdot? Testaa pärjäätkö alakoululaisille


Tyyppi: Testi
Aihe: Nuoret
FB-luku: 2 642

"Peruskoulutestin" vetovoima perustuu hyvin vahvasti ihmisten haluun testata itseään. Tämänkaltaiset räätälöidyt testit ovat PlusDeskin työlle ominaista. Somesuosio jäi melko vaatimattomaksi, mutta ehkä syynä oli lopulta testin vaikeus ja kun ihmiset jäivät luokalle ei huonoa tulosta haluttu jakaa eteenpäin.

Väsyttääkö aamulla, valvottaako illalla? Testaa itsesi ja katso tutkijan vinkit


Tyyppi: Testi
Aihe: Terveys
FB-luku: 6 395

"Unitestin" suosion takana on sama mieltymys itsensä testaamiseen kuin peruskoulutestillä.

Väärinymmärretyn Päällikön päiväkirja


Tyyppi: Feature
Aihe: Urheilu
FB-luku: 8 058

Olli Jokisen päiväkirja on ainoa top 15 jutun joukkoon nouseva tekstivetoinen juttu (höystetty toki myös kuvilla). Suosion takana on varmasti vahva ja ainutlaatuinen tarina jääkiekkoilijasta, joka ei ikinä ole ollut juuri julkisuuden parrasvaloissa. Toisaalta myös esillepano on näyttävä, joka tukee osaltaan vaikutelmaa tarinan ainutlaatuisuudesta. Tarina sinänsä olisi elänyt itselläänkin, mutta visuaalisilla elementeillä juttu nostettiin vielä omalle tasolleen.

Näin testaat kuntosi – oletko kovemmassa kunnossa kuin kaverisi?


Tyyppi: Testi
Aihe: Terveys
FB-luku: 1 276

Räätälöity ihmisten terveyteen liittyä testi. Videovetoinen juttu, jossa PlusDeskin panos oli lähinnä somesuosion tukemiseen liittyvät ominaisuudet.

Tulokone – Katso, kuinka asuinalueesi tulotaso on kehittynyt


Tyyppi: Datajuttu
Aihe: Verotiedot
FB-luku: 424

Tulokone on jo useampivuotinen tuote, joka kerää vuodesta toiseen huippulukuja lukijamäärissä mitattuna. Todella iso data paketti, jonka toteuttaminen vaatii erityisosaamista niin substansista kuin verkon omaisuudesta.

Paperimies, maisteri ja nuori jäävät työttömiksi – ja kuinkas sitten käykään?


Tyyppi: Erityistaitto
Aihe: Talous
FB-luku: 921

Kolmen jutun paketti puristettuna yhteen juttuun. Kiinnostavasti otsikoitu, joka on tuonut varmasti suuren osan liikenteestä. Paketoinnin osalta PlusDeskin rooli oli tärkeä, koska muuten juttu olisi levinnyt moneen osaan.

Tässä ovat vuoden 2014 suurituloisimmat – katso koko maan ja maakuntien eniten tienanneet


Tyyppi: Lista
Aihe: Verotiedot
FB-luku: 295

Veropäivän perinteinen juttu, joka kerää lukijoita vuodesta toiseen. PlusDeskin rooli on kuitenkin merkittävä, että tiedot saadaan julkaistua maakunnittain ja koko maan osalta heti aamulla.

Kätilö kärsii lisien leikkauksista eniten – Yle selvitti lisien leikkausten vaikutukset yli 200 ammattiin


Tyyppi: Lista
Aihe: Talous
FB-luku: 7 863

Järjestettävä ja haettava lista uutisjutun yhteydessä, joka syventää juttua yksilön näkökulmasta on usein paljon luettu. Mahdollisuus peilata omaa tilannetta jutun näkökulmaan on mielenkiintoista. Perinteisesti tämänkaltainen jutun personoituvuus on jäänyt tekemättä.



Suurin osa jutuista siis oli sellaisia joissa PlusDeskin rooli oli vitaali. Toisaalta nähdään, että testit ovat suosittuja sisältötyyppejä. Ja aiheena vaalisisällöt ovat paljon lukijoita vetäviä.



Muokkaus 9.11.2015 klo 19.00: Jutut eivät ole missään järjestyksessä. FB-luvut on katsottu SharedCount-palvelun avulla ja ovat Facebook-toimintojen (tykkäykset, jaot, kommentit) yhteenlaskettuja lukuja.