Kuntadata + Google Fusion Tables = kuntakartta

Tämän blogikirjoituksen tehtävä on näyttää askel askeleelta miten yksinkertaisen karttavisualisoinnin toteuttaminen onnistuu Google Fusion Tables -työkalulla.

Ohjeet on alunperin kirjoitettu Metropolia:n opintojakson "Toimittaja verkkomediassa" tarpeisiin, mutta ne on kirjoitettu niin, että kuka vain voi niitä seurata.

1. Hanki kuntadataa

Kuntiin liittyvää dataa on saatavilla hyvin monista eri lähteistä. Esimerkiksi THL:n Sotkanet tarjoaa hyvin monipuolisesti erilaista terveyteen liittyvää tietoa. Toinen laaja tietolähde on tietysti Tilastokeskus.

Esimerkiksi voit ladata kuntadataa Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut -aineistosta.

1. Valitse vasemmalta kaikki kunnat niin, että valituksi tulee 320/321 riviä.
2. Valitse oikealta haluamasi tunnusluku, voit ottaa esimerkiksi "Väkiluvun muutos, % 2011 - 2012".
3. Valitse pudotusvalikosta valinta "Pilkkueroteltu otsikolla (.csv)".
4. Paina "Jatka" ja lataa valitsemasi data tietokoneellesi johonkin mistä löydät sen hetken päästä. 

Lisää Valitse kaikki kunnat, haluamasi tunnusluku sekä haluttu dataformaatti.

Nippelitietoina on hyvä tietää, että vuosina 2011–2012 Suomessa oli 336 kuntaa kun taas vuonna 2013 Suomessa on 320 kuntaa. Aineistossa olevien kuntien määrä kertoo usein siitä miltä ajalta aineisto on. Joskus on myös hyvä tietää, että vuosina 2011–2012 Suomessa oli 320 kuntaa mannersuomessa, koska tämä voi joskus olla hämäävää.

2. Lataa aineistosi Google Drive -palveluun

Seuraavaksi haluat siirtää hankkimasi aineiston Google Drive -pilvipalveluun, koska Fusion Tables on sieltä löytyvä työkalu.

Tätä ennen data täytyy kuitenkin puhdistaa. Käytämme myös tähän puhdistamiseen Google Drive -palvelua.

1. Mene osoitteeseen http://drive.google.com ja kirjaudu sisään omilla Google-tunnuksillasi.
2. Näet näkymän jossa ovat kaikki Google Drive -tiedostosi. Jos et ole käyttänyt palvelua aikaisemmin saatat saada tervetulotoivotuksia ja muita viestejä.
3. Valitse vasemmalta löytyvä punainen upload-painike (nuoli ylöspäin).
4. Etsi koneellesi aiemmin lataama .csv-tiedosto ja lataa se Google Drive -palveluun.
5. Avaa tiedosto Google Drive:ssä.

Jos kaikki on tähän asti onnistunut pitäisi lopputuloksen näyttää tältä. Toki jos olet valinnut hyvin eri tyyppisen datan näyttäytyy se tietysti eri tavalla.

Mikäli jotain tuntuu menevän väärin eikä lataamastasi dokumentista synny yllä olevan kaltaista taulukkolaskentadokumenttia kokeile ladata .csv-tiedosto uudelleen ja tarkista latausikkunan asetukset. Haluat, että sinulla on "Conversion; on" -asetus päällä.

Asetettuasi "Conversion" -asetuksen tilaan "on" täytyy sinun ladata tiedosto Google Drive:en vielä kertaalleen, koska vasta tällöin asetus tulee voimaan uusille tiedostoille. Voit huoletta poistaa kaikki turhat tiedostot ja epäonnistuneet siirrot Drive:stä.

3. Puhdista data

Data täytyy puhdistaa ennen kuin sitä voidaan käyttää. Tässä tapauksessa puhdistaminen tarkoittaa, että haluamme muuntaa datan sellaiseen muotoon, että meillä on kaksi saraketta, joista ensimmäisessä sarakkeessa (A) meillä on kunnan nimi ja toisessa sarakkeessa (B) meillä on kuntaan liittyvä lukuarvo, joka siis kuvaa jotain kunnan ominaisuutta. Tässä tapauksessa se siis on kunnan muuttovoitto- tai muuttotappioprosentti.

Haluamme myös, että rivillä yksi (1) meillä on otsikkorivi. Eli rivi joka kuvaa sarakkeiden sisällön. Otsikkoriviä seuraa esimerkiksi suomalaisen kuntadatan tapauksessa 320 riviä, jotka kuvaavat kuntien tiedot. On hyvä tarkistaa rivien määrä sekä ettei mukana ole mitään muuta tarpeetonta.

Nämä toimenpiteet on mahdollista tehdä kuten missä tahansa taulukkolaskentaohjelmassa.

Ensimmäinen rivi on nimeltään otsikkorivi. Se kertoo mitä tietoa sarakkeet pitävät sisällään. Samankaltaista tietoa sisällään pitävät tiedot erotellaan omiksi sarakkeikseen.

4. Tallenna data Fusion Tables -dokumenttina

Käsittelemämme dokumentti on tähän asti ollut Google Spreadsheets -dokumentti. Nyt koska haluamme visualisoida datan Fusion Tables -työkalun avulla kartalle täytyy meidän tallentaa tämä Spreadsheet-dokumentti Fusion Tables -dokumentiksi.

1. Mene Google Drive -palvelun etusivulle.
2. Valitse vasemmalta painike "Create".
3. Valitse "Fusion Table". (Mikäli et löydä "Create"-valikon alta Fusion Tables -valintaa täytyy sinun asentaa kyseinen työkalu "Connect more apps" -valikon kautta).
4. Valitse avautuvasta ikkunasta vasemmalta Google Spreadsheet, hae oikea dokumentti ja valitse se.
5. Esikatseltuasi dokumenttia ja annettuasi sille haluamasi tiedot pääset näkemään lataamasi tiedot.

Fusion Tables -dokumentti muistuttaa jossain määrin taulukkolaskentadokumenttia ulkonäöllisesti (sarakkeita ja rivejä), mutta ei kuitenkaan ole sellainen.

Tärkein ero taulukkolaskentadokumentin ja Fusion Tables -dokumentin välillä on, että Fusion Tables on nimenomaisesti tiedon visualisointityökalu. Sen avulla on siis mahdollista suhteellisen helposti visualisoida olemassa olevaa tietoa. Tietojen muokkaaminen sen avulla on kuitenkin melko tuskallista. Fusion Tables:ssa esimerkiksi sarakkeiden summaaminen ja muut funktionaaliset toiminnallisuudet loistavat poissaolollaan. Kannattaa siis ensin muokata data valmiiksi taulukkolaskentaohjelmistossa ja vasta sitten tuoda se Fusion Tables:iin.

5. Hanki aluerajat

Jotta voit tehdä datastasi Suomen kuntarajoihin perustuvan visualisoinnin täytyy sinulla olla datan lisäksi toki myös Suomen kuntarajat. Lataa dataasi sopivat rajat tämän blogin KML-aineistot sivulta. Esimerkkitapauksessamme oikea aineisto on "Suomen kuntarajat 2013".

Voit joko käyttää "Make a copy" -toimintoa tai sitten ladata datan ensin koneellesi ja sitten uutena Fusion Tables -dokumenttina omaan Google Drive:esi. Oleellista on, että saat rajat sisältävän Fusion Tables -dokumentin näkymään omassa Google Drive:ssäsi.

Haluat ladata aluerajat omaan Google Drive:esi.

6. Yhdistä datasi aluerajadataan

Seuraavaksi haluat yhdistää kaksi dokumenttia toisiinsa yhteisen nimittäjän avulla. Yhteinen nimittäjä on tässä tapauksessa kunnan nimi, joka siis on yhteinen molempien dokumenttien kesken.

1. Avaa kuntadata sisältävä Fusion Tables -dokumenttisi.
2. Valitse File-valikon alta löytyvä Merge-painike.
3. Etsi dokumenteistasi aluerajat sisältävä dokumentti ja valitse "Next".
4. Valitse sarake, jonka perusteella dokumenttien yhdistäminen tehdään.

Valitse sarakkeet joissa on toisiaan vastaavat tiedot.

7. Karttadatan visualisointi

Nyt meillä siis on Fusion Tables -dokumentti, joka pitää sisällään niin datan kuin aluerajat. Seuraavaksi haluamme määrittää miltä kartta näyttää. Eli haluamme muun muassa määrittää alueiden värityksen.

1. Valitse "Map of geometry" -välilehti.
2. Näet punaisen Suomen kartan.
3. Valitse "Tools" -> "Change map styles...".
4. Valitse vasemmalta Polygons.
5. Valitse Buckets.
6. Määrittele haluamasi värien määrä. Kohdasta "Divide into x buckets". Esimerkiksi 4–6 on usein hyvä arvo.
7. Valitse kohtaan "Column" sarakkeen nimi, jossa on visualisointiin haluamasi data.
8. Tallenna muutokset ja näet tekemäsi muutokset kartalla.
9. Voit muuntaa alueita klikkaamalla näkyvän infoikkunan sisältöä valitsemalla "Tools" -> "Change info windon layout...". Voit valita mitkä sarakkeet näytetään ja myös muokata vapaasti osatessasi infoikkunan html-koodia.

Yhdistämisen jälkeen sinulla on uusi Fusion Tables -dokumentti missä on niin hankkimasi data kuin aluerajat. Aluerajat näkyvät kuvassa kohdassa "geometry".

Voit vaihtaa raja-arvoja ja värejä haluamallasi tavalla. Näissä valinnoissa tulisi toki julkaistavassa jutussa olla jokin peruste.

Mahdolliset tyhjät alueet tarkoittavat sitä, että yhdistäminen alkuperäisen datan ja aluerajadatan välillä ei ole onnistunut kaikilta osin. Tässä tapauksessa syynä on, että kuntien nimen eivät olleet aineistoissa yhteneväiset.

8. Julkaisu

Valmiin karttatoteutuksen julkaiseminen onnistuu useimmissa sisällön hallintajärjestelmissä niin sanotun iframe-upotuksen avulla. Saat upotukseen tarvittavan html-koodin valitsemalla "Tools" -> "Publish...".

Ennen julkaisua Fusion Tables -dokumentti tulee asettaa näkyväksi Internetissä. Valinta "Everyone with a link" on usein hyvä vaihtoehto.

Tämä iframe-koodi upotetaan hieman riippuen sisällöntuotantojärjestelmästä osaksi jutun leipätekstiä, jolloin sen pitäisi toimia kuten tässä.

Loppusanat

Nämä ohjeet eivät pyri kuvaamaan prosessia täydellisesti vaan on tarkoituksenmukaista, että niitä läpikolutessa joutuu myös ajattelemaan välillä mitä on tekemässä.

Kaikki palaute on tervetullutta :)

Näin tehtiin: "Tässä ovat Suomen parhaat terveyskeskukset"

Viime viikolla Yle:llä pitämästäni datajournalismi koulutuksesta innostuneena Sara Rigatelli Yle Uutisista otti minuun yhteyttä. Hän oli tekemässä juttua suomalaisen terveydenhuollon toimivuudesta ja ajatteli, että olisi mahdollisesti kiinnostavaa kuvata ilmiötä datajournalismin keinoin.

Ajatuksena Saralla oli, josko karttavisualisoinnin avulla voisi kuvata eri sairaanhoitopiirien välisiä eroja keskimääräisen jonotusajan ja toisaalta yleisesti lääkärille pääsemisen osalta. Alunperin ajattelimme, että olisi etenkin toimituksellisesti hyödyllistä nähdä data kartalla, koska tämä helpottaisi mm. alueellisten trendien hahmottamista. Keskustelimme toki, että karttaa olisi mahdollista käyttää myös uutisen yhteydessä mikäli lopputulos olisi selkeä ja lukijalle hyödyllinen.

Tarvitsemamme datan keräsimme THL:n ylläpitämästä Sampo-palvelusta. Palvelusta on mahdollista selata erilaisia terveydenhuoltoon liittyviä tilastoja eri muuttujiin perustuen. Otin tarvittavan datan Sampo-palvelusta talteen Excel-taulukkoon jatkokäsiteltäväksi yksinkertaisesti maalaamalla ja copy-pasteamalla. Itseasiassa käytin LibreOffice:n Spreadsheet -työkalua, jonka olen kokenut olevan hieman kätevämpi tämänkaltaisessa datankäsittelyssä (Kuva 1). Esimerkiksi .csv-tiedostojen avaaminen ja käsittely on ollut mielekkäämpää LibreOffice:ssa kuin Excel:ssä.

Taulukko on hyvä formaatti datan käsittelyyn, koska sen käyttäminen onnistuu niin toimittajalta kuin koneeltakin. (Kuva 1)

Seuraavaksi latasin tallentamani .csv-tiedoston Google Fusion Tables -työkaluun. Ajatuksenani oli, että saisin nopeasti tehtyä demon siitä minkälaiseksi kartta muodostuisi eri muuttujilla. Ongelma oli kuitenkin, ettei minulla ollut käytössäni sairaanhoitopiirien rajoja sisältävää karttapohjaa. Pystyin kuitenkin tekemään demon hyödyntämällä käytössäni ollutta kuntakarttapohjaa yhdistämällä siihen tiedot siitä mihin sairaanhoitopiiriin kukin kunta kuuluu. Sairaanhoitopiirien jäsenkunnat löysin ladattavassa muodossa Kunnat.net -palvelusta.

Yhdistettyäni ensinnäkin käytössäni olleen kuntakarttapohjan sairaanhoitopiiritiedon ja toiseksi keräämämme terveydenhuoltodatan kanssa sainkin demon toteutettua (Kuva 2). Ongelma tässä toteutuksessa – lopulliseen versioon verrattuna – oli kuitenkin, että kartta pohjautui kuntarajoihin eikä sairaanhoitopiirien rajoihin. Tämä aiheutti ongelman, ettei kahta sairaanhoitopiiriä voinut erottaa visuaalisesti toisistaan mikäli ne asettuivat samaan arvoalueeseen ja saivat siten saman värityksen. Esimerkiksi kuvassa 2 nähtävästä esimerkkitoteutuksesta on mahdotonta erottaa Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien rajaa.

Sairaanhoitopiirit eivät erotu kartassa jos kahden vierekkäisen sairaanhoitopiirin väri on sama. (Kuva 2)

Koimme kuitenkin esimerkkitoteutuksesta, että kartasta muodostui mielenkiintoinen ja tietoja oli hauskaa selata sen kautta. Lähdinkin seuraavaksi toteuttamaan karttaa aikaisemminkin käyttämälläni Raphaël-karttapohjalla. Raphaël on JavaScript-kirjasto, joka mahdollistaa mm. räätälöityjen karttavisualisointien toteuttamisen. Alkuperäinen ongelma kuitenkin säilyi sillä edelleenkään minulla ei ollut käytössäni kuin Suomen kuntakarttapohja ja edellenkään vierekkäisiä sairaanhoitopiirejä ei ollut mahdollista erottaa toisistaan jos ne sattuivat ominaisuuksiensa kautta saamaan saman värityksen. (Kuva 3)

Myös räätälöidyssä JavaScript-toteutuksessa ilmenee sama ongelma käytettäessä kuntapohjaista karttaa. Vierekkäisten sairaanhoitopiirien rajaa ei ole mahdollista erottaa jos sairaanhoitopiirit kuvataan samalla värillä. (Kuva 3)

En myöskään keksinyt mitään (helppoa) tapaa, jolla olisin onnistunut kummassakaan toteutustavassa (Google Fusion Tables tai Raphaël) korostamaan sairaanhoitopiirien rajoja, jotta ne olisivat erottuneet kuntarajoista, joten päädyin etsimään uutta karttapohjaa, joka perustuisi nimenomaan sairaanhoitopiireihin.

Onnekseni löysinkin – edelleen Kunnat.net -palvelusta – kartan, jossa sairaanhoitopiirien rajat oli kuvattu. Haaste oli, että karttadata oli julkaistu .pdf-muodossa ja minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta siitä miten .pdf-muotoista dataa olisi mahdollista visualisoida ja hyödyntää etenkään JavaScript-pohjaisessa toteuksessa. Päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan miten tämä onnistuisi. Tiesin, että tavoitteena minulla olisi saada karttadata .svg-muotoon, koska tämä oli käyttämäni Raphaël-kirjaston tukema tiedostomuoto.

Päädyin Googlettamaan asiaa hakusanoilla ".pdf to .svg" ja yllätyin, että kyse olikin suhteellisen triviaalista operaatiosta. Tiesin kyllä etukäteen, että .pdf on vektorigrafiikkaan perustuva formaatti, mutta jostain syystä ajattelin, ettei yksittäisten elementtien poimiminen .pdf:stä olisi niin helppoa. Toteutin muunnoksen lopulta Inkscape-ohjelmalla Wikipediasta löytyviä ohjeita mukaillen. Muunnoksessa kyse on käytännössä 1) tiedoston avaamisesta ohjelmassa 2) halutun sivun valitsemisesta ja 3) tiedon uudelleentallentamisesta .svg-muodossa.

Lopulliseen visualisointiin toteutimme mahdollisuuden valita karttaan tarkastelun alle kaksi eri tilastoa:

1. Missä lääkärille pääsee nopeimmin?
2. Missä lääkäriajan saa helpoimmin?

Lisäksi merkitsimme karttaan sinisillä palluroilla tilastojen mukaan parhaat terveyskeskukset. (Vis 1)

Kartta sisällytettiin uutisen yhteyteen ja siitä oli mahdollisista tarkastella sairaanhoitopiirejä haluamansa muuttujan perusteella. (Vis 1)

Toteutin projektin pääasiassa viikonlopun (26.10. - 28.10.) aikana, mutta maanantaina ja tiistaina jouduin tekemään vielä muutamia pieniä viilauksia esimerkiksi, jotta saimme kartan toimimaan Internet Explorer -selaimessa. Lisäksi halusimme alunperin toteuttaa kartan "inline-koodina", joka upotettaisiin suoraan uutissivuston leipätekstin sekaan, mutta jouduimme lopulta tyytymään iframe-toteutukseen. Inline-koodin etu iframe-toteutukseen nähden olisi ollut laajempi yhteensopivuus eri laitteiden kanssa sekä parempi mobiilikäytettävyys. Edellä mainituissa viilauksissa sain apua Yle:n Web-suunnittelija Oskari Blombergilta, josta suuri kiitos.

Lopullinen uutinen julkaistiin sunnuntaina 4.11. maanantaina 5.11. ja on luettavissa Yle Uutisten verkkosivuilta.

Alkoholinmyyntitiedon visualisointia

Julkaisimme n. kuukausi sitten Eva Koskisen ja Radar:n kanssa jutun alkoholin myyntitiedoista. Ajattelin hieman valaista taustoja tarinan takaa, koska kyseessä oli lukijoita ja kuulijoita kiinnostanut datajournalistinen juttu, joka levisi myös muihin tiedostusvälineisiin.

Datan hankinta

Tilastojen ja datan hankkimisen ei useinkaan tarvitse poiketa luonteeltaan ns. normaalista tiedon hausta (kuten piirakkareseptien etsiminen) eikä alkoholinmyyntitilastojen etsiminen tehnyt tähän poikkeusta. Google on erinomainen työkalu ja hakulauseella "alkoholijuomien kulutus" löytää nopeasti Tilastokeskuksen sivuille, josta käy ilmi, että alkoholijuomien myyntitilastoa ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

THL kerää erinäisiä terveyteen ja ihmisten hyvinvointiin liittyviä tilastoja, joihin kuuluvat mm. alkoholinmyyntitilastot. Tilastot pitävät sisällään kunnittaiset alkoholinmyyntimäärät litroittain juomatyyppikohtaisesti, puhtaana alkoholina sekä suhteutettuna asukasta kohden. Tilastot löytyvät THL:n sivuilta vuositasolla vuosittaisten raporttien yhteydestä (Valvivan sivut antavat ymmärtää, että tilastoja kerättäisiin myös kuukausitasolla).

Ainoa ongelma THL:n sivuilta saatavassa datassa oli, että se on .pdf-muodossa. PDF-muotoista dataa ei usein mielletä koneluettavaksi tai helposti automaattisesti käsiteltäväksi, mutta myös .pdf-dokumenttien käsittely on mahdollista. Mm. Acrobat Readerin Pro -versiosta löytyy toiminnallisuus, jonka avulla .pdf-muotoinen dokumentti on mahdollista muuntaa Excel-muotoiseksi, mutta saatavilla on myös ilmaisia työkaluja kuten esimerkiksi Cometdocs-palvelu, jota itse käytin. Vaikka muunnos ei ollutkaan täydellinen oli yksittäiset virheet helppo korjata käsin.

Myöhemmin ottaessani yhteyttä THL:ään sain myös selville, että THL ylläpitää Sotkanet-nimistä palvelua, josta on mahdollista hakea kaikkia THL:n tuottamia tilastoja monipuolisten rajaustyökalujen avulla ja datat ovat ladattavissa tietokoneluettavassa muodossa. Palvelu mahdollistaa myös suoraan yksinkertaiset datan visualisoinnit mm. karttojen muodossa. Tämänkaltaisten loistavien palveluiden markkinointiin voisi panostaa enemmänkin aikaa ja rahaa.

Kokeilut Google Fusion Tables -työkalulla

Google Fusion Tables on datan visualisointityökalu, joka on osa, nykyisin Google Drive nimellä, tunnettua palvelua (aiemmin Google Docs). Fusion Tablesiin on mahdollista ladata omia datataulukoita tai palvelusta on mahdollista hakea käyttöönsä muiden käyttäjien julkisia taulukoita. Fusion Tables mahdollistaa datan näyttämisen mm. kartta-, verkosto-, viiva-, piirakka- sekä pylväsvisualisulisoinnin muodossa. Kaikki komponentit ovat muutaman hiiren klikkauksen ulottuvissa.

Alkoholinmyyntitietodata oli kuntakohtaista, joten mielekästä oli kuvata data kunnittain Suomen kartalle. Fusion Tables:ssa kuntiin (ja yleensäkin paikkatietoon) perustuvan visualisoinnin toteuttaminen on helppoa, koska palvelusta on mahdollista hakea kuntanimiin perustuen paikkojen sijainnit. Sijainnin merkitään oletuksena ns. "täpillä" (marker), joille on dataan perustuen mahdollista esimerkiksi määrittää arvoa kuvaava väri.

Google Maps -komponentti, jota käytetään kartan piirtoon osaa kuitenkin tulkita myös kuntarajoja (maantieteellisiä alueita) kun ne syötetään KML-muodossa. Näin on mahdollista käyttää yksittäisten täppien sijaan kunnan pinta-alaa datan esittämiseen. Lopputulos on myös paljon miellyttävämmän näköinen visuaalisesti kuin käytettäessä täppiä. Toki tässä tapauksessa datan luonne ei myöskään tue täppien käyttöä, koska ilmiö ei tapahdu spatiaalisesti yhdessä pisteessä vaan data kuvaa suuremman pinta-alan käyttäytymisen keskiarvoa. Toisissa datoissa tietysti taas täpät ovat luontevia datan kuvaamiselle. (Kuva 1)

Google Fusion Tables:ssa hypoteesien erilaisten testaaminen on lähtökohtaisesti näppärää. (Kuva 1)

Google Fusion Tablesissa erilaisten hypoteesien kokeileminen on helppoa, koska mm. värivalintojen tekeminen onnistuu suoraan käyttöliittymäkomponenttien avulla. Tämä mahdollistaa isojenkin muutosten tekemisen nopeasti, joka esimerkiksi omassa toteutuksessa vaatii aina koodaustyötä. Fusion Tables:n ongelmia ovat, että tuotokset eivät erotu, koska ne näyttävät Google:n tuotteilta ja toisaalta, että datan joutuu luovuttamaan Google:lle, joka voi olla arkaluontoisten datojen kohdalla ongelma.

Goole Maps:n ja Google Fusion Tables:n ymmärtämä KML-muotoinen Suomen kuntarajat vuodelta 2011 sisältävä data on ladattavissa täältä.

Lopullinen toteutus HS:n kuntakoneella

Kuten olen tässä blogissa aikaisemminkin maininnut on Helsingin Sanomat ollut aktiivinen toimija suomalaisen datajournalismin saralla. Tähän toimintaan on kuulunut mm., että HS julkaisi toukokuussa toteuttamansa kuntakoneen avoimena lähdekoodina HS Next -blogissa. Kuntakonetta hyödynnettiin laajasti seuranneessa HS Open -tapahtumassa, jossa se näytti toimivuutensa erilaisten datojen esittämiseen.

Alkuperäinen HS:n toteutus kuntakoneesta oli tehty kuntaliitoksia silmällä pitäen, joten karttaa käyttääksemme jouduimme hieman muuntamaan sitä tarpeeseemme. Poistimme kartasta mahdollisuuden yhdistellä kuntia keskenään, mutta mahdollistimme samalla helpomman kunnan uudelleenvalitsemisen. Lisäksi teimme kartan kaksikielisenä sekä toteutimme siihen mahdollisuuden rajata piirron pelkkiin ruotsinkielisiin kuntiin. (Kuva 2)

Kartan värit perustuivat YLE:n uuteen ilmeeseen. Toteutus mahdollisti kartan näkökulman muokkauksen. (Kuva 2)

Toteutimme siis lopullisen ja julkaistun karta Helsingin Sanomien kuntakarttaan perustuen Google Fusion Tables toteutuksen sijaan, koska kuntakarttaan perustuva toteutus osoittautui visuaalisesti paremman näköiseksi ja lisäksi näimme, että omassa toteutuksessa pystyimme paremmin hallitsemaan sitä miten karttaa käytetään. Pyrkimys riippumattomuuteen ulkopuolisesta toimijasta ei sinällään ollut merkittävä tekijä päätöstä tehtäessä.

Jälkipyykki; mitä näimme, mitä opittiin

Radar teki keväällä useampia alkoholiin liittyviä juttuja radioon sekä nettiin ja siten tämä alkoholinmyyntikartta oli osa suurempaa juttujen kokonaisuutta. Lisäksi on huomioitavaa, että Radar:ssa päätuote on radio-ohjelma, jolle netti pyrkii tarjoamaan täydentävää sisältöä. Tässä tapauksessa nähtiin, että nettiin tehty uutinen keräsi hyvin paljon sivulatauksia ja että sisällöt tukivat hyvin toisiaan, koska radiossa pystyttiin keskittymään tiettyihin toimittajan valitsemiin näkökulmiin kun taas netissä pystyttiin tarjoamaan kohdennettua sisältöä kaikille siitä kiinnostuneille.

Saman alkoholinmyyntitiedon uutisointia nähtiin myös muilta suomalaisilta media-alan toimijoilta ja myös YLE Uutiset julkaisi oman uutisensa asiasta rikastettuna samalla kartalla, jota me olimme käyttäneet.

Risuja saimme lähinnä siitä, että kuntakartassa oli otettu huomioon vuoden 2013 kuntaliitokset, jotka eivät kuitenkaan olleet vielä varmistuneita. Esimerkiksi Siuntio oli liitetty Lohjaan ennenaikaisesesti, koska prosessi on vielä kesken. Pyrimme kuitenkin palvelemaan myös heitä, jotka olivat kokeneet itsensä väärin kohdelluiksi antamalla heille THL:n tarjoaman datan keskustelussa.

Yhteenvetona todettakoon, että kyseessä oli erittäin suosittuun aihealueeseen tehty datan karttavisualisointi, joka toi tehdylle jutulle huomattavaa lisäarvoa. Toteutus tuki päätuotetta eli radio-ohjelmaa ja toi myös sille lisäkuuntelijoita.