Norjan tuliaiset

Vierailin toissa viikon maanantaina Norjassa paikallisen yleisradioyhtiön NRK:n tiloissa. Vierailua alustava postaus on luettavissa täältä. Tapasin siis Norjassa tutkivaan journalismiin keskittyvän Brennpunk-ohjelman tekijöitä ja kävimme päivän aikana läpi miten olivat hyödyntäneet dataa omassa journalismissaan. Kiinnostavaa oli mitä datalähteitä he ovat käyttäneet ja miten dataa oli hyödynnetty niin netti- kuin tv-tuotannossa.

Alkuperäinen motivaatiomme lähteä opintomatkalle kumpusi Brennpunk-ohjelman tekemästä Broderskapet-jutusta, jossa he olivat tutkineet Facebookin ja sähköpostitietojen avulla Breivik:n mahdollista lähipiiriä ja yhteyksiä äärijärjestöihin tai mm. naapurimaihin kuten Suomeen (Kuva 1). Olin itse etenkin kiinnostunut mitä teknologisia ratkaisuja he olivat käyttäneet, koska olin myös itse yrittänyt kaivaa Facebook-dataa viime aikoina onnistumatta siinä kuitenkaan erityisen tehokkaasti. Toisaalta yleisesti olin kiinnostunut kuinka journalistien ja tekniikka-ihmisten välinen kommunikaatio oli saatu toimimaan ja miten tämä vuoropuhelu käytännössä hoidettiin.

Brennpunkt on datalähteitä käyttäen mm. etsinyt äärijärjestöihin kuuluvia Norjalaisia. Lähde NRK. (Kuva 1)

Brennpunkt:ssa datajournalistinen vastuu on ollut pitkälti kahden aktiivisen toimittajan varassa. Heistä toinen oli enemmän orientoitunut tekemään teknistä toteutusta kun toisen vastuulla on ollut enemmän perinteisempi journalistinen työ, johon on kuulunut mm. datan hankkiminen eri fyysisistä lähteistä. Lisäksi  ohjelmalla on toki muitakin tekijöitä, mutta datajournalisminen taustatyö on pääasiassa ollut näiden kahden ihmisen käsissä. Heillä oli kuitenkin tavoitteena kasvattaa erityisesti datajournalismiin keskittyvän osaston kokoa lähiaikoina ja suunnitelmat tähän olivat jo olemassa.

Brennpunk on siis tehnyt Norjassa useita juttuja erilaisiin datasisältöihin liittyen. Mukana on juttuja joissa data on hankittu perinteisempiä keinoja käyttäen ja juttuja joissa data on enemmän tai vähemmän automaattisesti ryömitty Internetistä. Oli mielestäni avartavaa tajuta, että datajournalismia on mahdollista tehdä myös niin, että aineisto kerätään ns. perinteisin keinoin. Käsitteenä datajournalismin ei tarvitse tarkoittaa, että kaikki työ tulee olla tehtävissä päätteellä istuen, kuten sen ehkä helposti näin teknistaustainen henkilö kuten minä ymmärtää.

Eräässä jutussa he olivat keränneet dataa museovirastosta, rakennusvirastosta ja palokunnan hälytystehtävistä. Näitä datakokoelmia yhdistelemällä he olivat pyrkineet selvittämään onko museoviraston suojelemien kohteiden tulipaloilla ja rakennusvirastoon tehtyjen purkuhakemusten välillä jonkinlaista ajallista korrelaatiota. He tutkivat oliko purkuhakemusta tekevällä taholla selkeää eturistiriitaa siitä, että kyseinen kohde tuhoutui ja voitiinko siten epäillä, että tulipaloa olisi mahdollisesti jollain tavalla edesautettu (Kuva 2).

Dataa voidaan kerätä hyvin erilaisista lähteistä ja eri lähteiden innovatiivinen yhdistely voi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. (Kuva 2)

Kun Brennpunkt oli tutkinut Breivikin mahdollisia yhteyksiä heillä oli ollut käytettävissään lista sähköpostiosoitteista, joihin Breivik oli lähettänyt manifestinsa. Tältä sähköpostilistalta löytyi siis mm. Perussuomalaisten poliitikko Jussi-Halla Aho, mutta myös muita suomalaisia poliitikkoja. He olivat verranneet näitä sähköpostiosoitteita Facebook:sta löytyviin profiileihin ja ryömineet näiden profiilien julkiset kaverilistat omaan tietokantaansa. Toteutuksellisesti Facebook-ryömintä oli tehty "screenscraping"-periaatteella yksittäinen profiili kerrallaan. Lisäksi he olivat samalla tavalla ryömineet myös erilaisten äärijärjestöjen Facebook-sivujen tykkääjälistaukset. Nämä datajoukot he olivat visualisoineet verkostona CrimeLink-nimisellä ohjelmistolla (Kuva 3). He olivat myös rakentaneet erilaisia automaattihakuja, joiden avulla pystyttiin selvittämään nopeasti yksittäisten ihmisten osallisuus kerätyssä datassa.

CrimeLink on rikollisten verkostojen visualisointiin keskittynyt kaupallinen sovellus.  Lähde CrimeLink. (Kuva 3)

Isäntämme kertoivat myös avoimesti erilaisista haasteista, joita he olivat kohdanneet. Ongelmia olivat aiheuttaneet mm. datan eheyteen liittyvät ongelmat sekä miten eri ammattilaiset oli aluksi vaikea saada keskustelemaan keskenään. Journalistit tai insinöörit eivät siten poikkea muista ammattiryhmistä, että heidät on vaikea saada kiinnostumaan aihealueista, jotka eivät ole heidän osaamisensa keskiössä.

Yhteenvetona matka oli erittäin onnistunut ja sain kerättyä paljon perspektiiviä siihen mitä muualla näiden asioiden parissa tehdään. Oli myös itseni puolesta huojentavaa huomata, että teknisestä näkökulmasta ei naapurimaassa olla niin paljon edellä kuin mitä sisällöt ensin antavat ymmärtää.

Brennpunkt ja tapaus Breivik datajournalismin näkökulmasta

Norjan yleisradioyhtiön tutkivan journalismin ohjelma Brennpunkt (vrt. MOT) on tuottanut datajournalismin keinoja hyväksikäyttäen jutun Anders Breivikin yhteyksistä muihin radikaaleja ajatuksia omiiviin toimijoihin. Breivik nousi viime kesänä maailman tietoisuuteen Norjan terrori-iskujen yhteydessä, jotka hän toteutti Oslossa ja Utøyan saarella.

Breivik oli kuitenkin aktiivinen toimija radikaaleja ajatuksia omaavien piirien keskuudessa jo tätä aiemmin. Hän välitti mm. manifestiaan Internetissä ja yhteyksiä on käsittääkseni löydetty esimerkiksi Suomen Sisuun (Kuva 1). Ohjelman teossa on hyödynnetty erilaisia datajournalismin keinoja ja aineistona on käytetty mm. Breivikin lähettämiä sähköposteja sekä Facebook:sta ryömittyä tietoa koskien henkilöitä ja sivuja, joissa Breivik on toiminut. Jutun ympärille on myös luotu nettiin sisältöä kuten Broderskapet-sivusto, jossa on mahdollista mm. selata "veljeskuntaan" kuuluvia henkilöitä.

Verkostovisualisointien avulla on mahdollista löytää yhteyksiä toimijoiden välillä, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Lähde NRK/YLE. (Kuva 1)

Olen matkaamassa tulevana maanantaina (23.1.) FST:n SpotLight-ohjelman tuotantotiimin kanssa Osloon NRK:n tiloihin tapaamaan ohjelman tekijöitä. Tarkoitus on muodostaa keskusteluyhteys heidän kanssaan ja ammentaa oppia kokemuksista sekä jos vain mahdollista tarjota heille jotain siitä mitä me teemme täällä Suomessa.

Erityisen kiinnostavaa on päästä keskustelemaan miten he ovat hyödyntäneet normaalien journalististen käytäntöjen mukaisesti kerättyä tietoa yhteen datajournalismin keinojen kanssa. Kiinnostavaa on myös miten datajournalismin avulla kerätty tieto ja siitä ammennettu informaatio on puettu TV-ohjelmalle ja journalismille yleensäkin vaadittavaan tarinan muotoon, joka on kuluttajalle ymmärrettävä. On hyvin tavallista, että ihmiset, jotka osaavat kaivaa tietoa esille eivät ole esimerkiksi journalistisesti riittävän osaavia, vaan jotta kerätty tieto näyttäytyy katsojalle kiinnostavana vaaditaan eri osaajien yhteistyötä. Edellä kuvattu on ilmeistä, mutta vakiintuneita käytäntöjä tämän toteutumiseen ei ole olemassa tai ainakaan niitä ei osata hyödyntää.

Odotan matkalta todella paljon. Esimerkiksi kiinnostavia keskusteluja ja ajatusten vaihtoa siitä missä kulkee raja datan visualisoinnin, datajournalismin, journalismin ja toisaalta sen välillä mikä on kuluttajalle lopulta mielenkiintoista. Tarinan kerronta, verkostovisualisoinnit ja datajournalismi; matkassa yhdistyvät monet kiinnostavat ja erittäin ajankohtaiset asiat, jotka tulevat mielestäni olemaan tulevaisuudessa enenevässä määrin arkipäivää journalistisessä työssä.

Pyrin raportoimaan matkan tapahtumista ja annista myöhemmin tässä blogissa.

Ps. Mikäli olet kiinnostunut datajournalismista katso Tampereen teknillisen yliopiston järjestämä opintojakso Datajournalismi 2012 tai Otavan Opiston järjestämä kurssi Datajournalismin verkkokurssi).
Ps2. Kiitos YLE:lle ja asiaankuuluville henkilöille tästä mahdollisuudesta!