 |
Viikkoa aiemmin Helsingin Sanomat julkaisi jutun:
Molemmat jutut käsittelivät eläkeuudistusta ja molemmissa jutuissa oli laskuri, johon käyttäjä pystyi syöttämään omat tietonsa, joiden perusteella laskettiin eläkeikä. Jutut olivat siis datan ja kerrontatavan näkökulmasta samankaltaiset ja siksi niitä on mielenkiintoista verrata.
Kun juttuja katsotaan Facebook-lukujen valossa ne näyttäytyivät hyvin eri tavalla. Ylen juttu keräsi 55 347 Facebook-toimintoa, HS:n juttu 175 toimintoa. Pelkästään Facebook-lukujen valossa Ylen juttu, vaikkakin julkaistu viikko HS:n jutun jälkeen, oli yli 300 kertaa suositumpi. Miksi Ylen juttu oli suositumpi?
Yritän vastata tähän kysymykseen etenkin laskurin näkökulmasta. Jutun leviämiseen ja suosioon vaikuttavat toki merkittävästi myös jutun otsikko, tekstisisältö sekä julkaisuajankohta, mutta jätän nämä näkökulmat tässä huomiomatta ja keskityn laskuriin.
Sijoittelu
Olemme Ylellä omaksuneet käytännön, jossa tämän kaltaiset interaktiiviset toteutukset – kuten laskurit – sijoitetaan jutun alkuun, heti otsikon, ingressin ja pääkuvan jälkeen. Poikkeamme tästä käytännöstä oikeastaan vain pitkien listojen yhteydessä. Mielestämme, etenkin kun otsikossa on viittaus laskuriin, tulee laskurin olla heti jutun kärkenä.
HS:n jutussa laskuri oli sijoitettu jutun leipätekstin sekaan jutun keskivaiheille. Näemme, että lukijan – joka tulee käyttämään nimen omaan otsikon perusteella laskuria – kannalta on hankalaa kun laskuri pitää etsiä jutun lomasta. Emme usko, eikä meillä ole dataa joka osoittaisi, että juttua luettaisiin esimerkiksi enemmän kun laskuri sijoitetaan leipätekstin lomaan. Ajattelemme mieluummin, että kun lukija saa hänelle mielenkiintoista ja personoitua tietoa heti jutun alussa kiinnostuu hän lukemaan tätä kautta myös itse jutun.
Laita laskuri jutun ensimmäiseksi elementiksi, se on hyvää palvelua ja lunastat otsikossa tehdyn lupauksen.
Puhuttelu ja personointi
Yle ja HS hyödynsivät molemmat laskureissaan Eläketurvakeskukselta saatuja laskelmia. Oleellista oli siis pukea tämä viranomaisilta saatu tieto kiinnostavaan muotoon. Tämänkaltaisissa laskureissa on hyvin tärkeää miten ihmisiä puhutellaan ja minkälaista tietoa heille annetaan. Kuvissa 1 ja 2 nähdään Ylen ja HS:n versio. Kiinnittäisin itse huomiota ainakiin seuraaviin asioihin:
- Yle: "Syntymävuosi ja syntymäkuukausi" vs. HS: "Kerro, milloin olet syntynyt"
- Yle: "Pääset eläkkeelle 34 vuoden 10 kuukauden kuluttua" vs. HS: "Tässä iässä voit aikaisintaan jäädä eläkkeelle 66 v ja 11 kk"
- Yle: "Täyden eläkkeen saat heinäkuussa 2054" vs. HS: "Tavoiteikäsi eläkkeelle jäämiselle on 69 v 9 kk"
Ensinnäkin syntymäkuukauden kysyminen tekee laskurin tuloksista huomattavasti henkilökohtaisempia, ja lukijalle tulee olo, että laskuri selkeästi kertoo minulle jotain. Toiseksi eläkkeellepääsyhetken ilmaisusta tulee huomattavasti konkreettisempi kun kerrotaan montako vuotta ja kuukautta eläkkeellepääsyyn on vielä aikaa. Kolmanneksi on hyvä välttää byrokraattiselta maistuvia termejä kuten "tavoite-eläkeikä", jotka eivät ole lukijalle tuttuja.
Yksittäisenä huomiona myös Ylen laskuriin toteutettu aikalaskuri, joka laski päiviä, tunteja, minuutteja ja sekunteja kohti eläkettä koettiin hauskana lisänä, joka toi lisäarvoa ja teki saadusta tuloksesta erityisen henkilökohtaisen.
Tee toteutuksesta mahdollisimman henkilökohtainen, samaistuttava ja käytä arkikieltä, tekniset yksityiskohdat ja termit voit avata jutussa.
 |
| Kuvankaappaus Ylen eläkelaskurista. (Kuva 1) |
 |
| Kuvankaappaus HS:n eläkelaskurista. (Kuva 2) |
Tuloksen jakaminen
Ylen laskuriin oli toteutettu normaalien artikkelin jakotoiminnallisuuksien lisäksi mahdollisuus jakaa oma henkilökohtainen tulos Facebookissa ja Twitterissä (Kuva 3 ja Kuva 4). HS:n laskurissa tällaista mahdollisuutta ei ollut.
Personoitu jakomahdollisuus edistää jutun leviämistä muille alustoille. Sosiaalisen median kautta juttu löytää helposti moninkertaisesti yleisöjä verrattuna, että juttua levitetään vain oman uutispalvelun etusivun kautta. Havaintojemme mukaan jutun suosio korreloi suoraan sen kanssa miten paljon siihen tullaan suhteellisesti sosiaalisen median kautta. Toisi nsanoen ei ole enää olemassa hittiä ilman merkittävää sosiaalisen median presenssiä.
Anna lukijalle mahdollisuus jakaa tulos, ihmiset haluavat jakaa itseään koskevia harmittomia tietoja sosiaalisessa mediassa, joka taas synnyttää keskustelua aiheesta.
 |
| Ylen jutussa tulos oli mahdollista jakaa Facebookissa. (Kuva 3) |
 |
| Ylen jutussa tulos oli mahdollista jakaa Twitterissä. (Kuva 4) |
Lisäarvon tuottaminen
On oleellista, että laskuri pystyy tarjoamaan jotain sellaista journalistista lisäarvoa, joka ei ole helposti ihmisten saatavilla muuten. HS:n tekemän laskurin tiedot ovat yhtälailla katsottavissa suoraan Eläketurvakeskuksen toteuttamasta laskurista (Kuva 5). Ylen laskurissa oltiin eläkeellepääsyiän lisäksi laskettu montako vuotta siihen vielä on sekä kerrottiin montako vuotta elinaikaodotteen mukaan eläkkeellä ehtii elää. Ylen laskuri siis tuotti lisäsarvoa verrattuna olemassa oleviin toteutuksiin ja siten palveli lukijaa. Kaikki tiedot olivat olemassa, mutta ne paketoitiin lukijalle lisäarvoa tuottavalla tavalla.
Kerro jotain uutta ja yllättävää, pienetkin näkökulmaerot tekevät ihmeitä ymmärrettävyydelle ja viestin välittymiselle.
 |
| Kuvankaappaus Eläkeuudistus-sivustolta. (Kuva 5) |
Olin itse keskeisessä roolissa tekemässä Ylen juttua.
