Juttu oli mieletön hitti. Tähän päivään mennessä sitä on kommentoitu, tykätty ja jaettu Facebookissa yli 130 000 kertaa. ComScore-palvelun tuottaman raportin mukaan juttu on tähän mennessä klikattu auki yli 600 000 kertaa. Huikeita lukuja. Aikaisemmin Yle Uutisten luetuin juttu oli kerännyt noin 350 000 klikkiä – Facebook-ennätyksen ollessa noin 50 000 toimintaa.
Aloitimme jutun työstämisen pari kolme viikkoa ennen julkaisua, jolloin kokoonnuimme – noin viiden hengen porukalla – pohtimaan mitä haluamme tehdä. Tarkoituksenamme oli tehdä jotain sellaista kiinnostavaa verkkoon, joka tukisi Eve Väyrysen ja Sean Ricksin EU-kiertuetta ja toisi sille näkyvyyttä. Suurempana kokonaisuutena juttu kiinnittyi lähestyneisiin eurovaaleihin. (Kuva 1)
 |
| Testi toimi lähtölaukauksena Even ja Seanin EU-kiertueelle. (Kuva 1) |
- Onnistunut kysymysten asettelu
- Yksinkertainen ja kompakti käyttöliittymä
- Päätelaiteriippumattomuus
- Personoitu somejako
- Dataa, ei dadaa
- Monimediallinen toteutus
Onnistunut kysymysten asettelu
Lähtökohtamme oli, että halusimme tehdä jonkinlaisen testin tai koneen, joka yllättäisi tekijänsä siitä näkökulmasta, että emmehän me eurooppalaiset yksilöinä juurikaan poikkea toisistamme. Teknisen toteutuksen osalta otimme esikuvaksemme aikaisemmin keväällä julkaisemamme Leijonakone:en.
Tavoitteenamme oli tuoda sinällään kaukaisilta tuntuvat euroaiheet lähemmäksi yksilöä. Halusimme kysyä mieluummin oletko luottavainen omaan talouteesi kuin, että tulisiko mielestäsi EU:n kriisimaita tukea. Halusimme, etteivät kaikki kysymykset liittyisi tiukasti esimerkiksi politiikkaan tai talouteen vaan ihan ihmisten jokapäiväiseen käyttäytymiseen kuten kahvin juontiin. Tämän kaltaisten arvoihin ja käyttäytymiseen liittyvien kysymysten kautta halusimme määritellä, jokaiselle testin tekijälle minkä EU-maan kansalaisten keskiarvoa hän muistuttaa eniten.
Halusimme, että kysymykset olisivat samaistuttavia ja selkeitä. Tämänkaltaisissa testeissä tai kyselyissä jo yksi vaikea kysymys saattaa aiheuttaa, että tekijä turhautuu ja jättää testin kesken. Halusimme myös välttää sellaisia kysymyksiä, jotka eivät olisi relevantteja jollekin ihmisryhmälle. Kysymysten tulisi olla sellaisia joihin voi nopeasti muodostaa jonkun mielipiteen.
Vastuu kysymysten valitsemisesta jäi lopulta Sean Ricks:in harteille, mutta etenkin viimeistelyvaiheessa käytimme aikaa isommalla porukalla miettien mitkä kysymykset lopulta päätyivät testiin ja missä järjestyksessä kysymykset olivat.
Yksinkertainen ja kompakti käyttöliittymä
Suunniteltaessa käyttöliittymiä on usein hyvä pyrkiä tiiviiseen ja yksinkertaiseen ilmaisuun, jossa keskitytään olennaiseen. KISS-ajattelumalli on aivan ehdottomasti lempisuunnitteluperiaatteitani.
Oletko suomalainen -testissä tämä onnistui erityisen hyvin. Kymmenen kysymystä ja vastausvaihtoehdot sisältänyt käyttöliittymä saatiin rakennettua niin, että se mahtui useimmilla laitteilla yhdelle ruudulle. Tämä on hyvä, koska tällöin testin tekijällä on heti käytössään visuaalinen vinkki siitä mitä ja kuinka paljon hänen tulee tehdä saavuttaakseen lopputulos. Pitkät lomakkeet, jotka on jopa jaettu useammalle sivulle, ovat luontaantyöntäviä.
Tämän lisäksi kysymyksiin vastaaminen oli tehty mahdollisimman helpoksi. Emme esimerkiksi käyttäneet teknisesti vastauskomponentteina valintapainikkeita (radiobutton), joita on niiden pienuuden takia vaikea klikata tai täpätä, joka voi olla turhauttavaa. Olemme empirian kautta havainneet, että ihmiset yrittävät usein painaa juurikin sitä pientä valintapainikkeen palluraa vaikka valinnan tekeminen suuremmaltakin alalta (esimerkiksi klikkaamalla tekstiä). Oli siis perusteltua rakentaa täysin uniikki tapa valita vastaus. (Kuva 2)
 |
| Käyttöliittymä oli yksinkertainen ja kompakti. (Kuva 2) |
Päätelaiteriippumattomuus
Mobiili, mobiili ja vielä kerran mobiili. Oletko eurooppalainen -testin kävijoistä yli 40 % tuli julkaisuviikolla mobiililaitteista. On siis ensiarvoisen tärkeää, että sisällöt ovat kulutettavissa mahdollisimman laajalla laiteskaalalla. Ei voida olettaa, että lukija etsisi sisällön uudelleen käsiinsä esimerkiksi kotonaan jos hän on nähnyt sen esimerkiksi bussissa mobiililaitteella, jossa se ei ole toiminut.
Testasimme testin toimivuuden yleisimmillä mobiililaitteilla ennen julkaisua. Testilaitteistona meillä oli ainakin:
- Android-puhelin
- Iphone-puhelin
- Windows Phone 8-puhelin
- iPad ja iPad -mini-tabletit
 |
| Mobiiliversiossa kysymykset sijoitettiin vastausvaihtoehtojen päälle ja vastauksen valintapainikkeista tehtiin isompia. (Kuva 3) |
Personoitu somejako
Uutissisältöjen näkyvyydessä sosiaalinen median rooli kasvaa tasaisesti. Suuria lukijamääriä on nykyään mahdotonta saavuttaa ilman merkittävää somepresenssiä. Kaikki Yle Uutisten sisällöt onkin mahdollista jakaa normaalin jakotoiminnallisuuden kautta, jolloin lukija jakaa linkin kyseiseen sivuun.
Tämän kaltaisissa testeissä on kuitenkin hyvä, että lukija voi jakaa suoraan testistä saamansa tuloksen. Eli tässä tapauksessa kertoa minkä maan kansalaisia hän muistuttaa eniten.
Se, että sosiaalisessa mediassa jaetaan erityisesti testistä saatu tulos eikä vain linkkiä testiin, motivoi kokemuksieni mukaan myös muita tekemään testin. On hyvin tavallista esimerkiksi, että joku jakaa oman testituloksensa Facebook:ssa ja muut kommentoivat tätä jakoa omilla tuloksillaan. Syntyy keskustelua, joka taas herättää kiinnostusta sisältöön ja nostaa muutenkin – esimerkiksi Facebook:n silmissä – sisällön arvoa ja näkyvyyttä.
Eurooppalaisuustestissä panostimme myös erityisesti jakokuvaan. Pyrimme aina siihen, että jakokuva olisi jotain muuta kuin geneerinen Yle-logo, mutta Eurooppatestissä teimme vielä erikseen jokaiselle tulokselle eli maalle oman jakokuvan eli maakohtaisen passin. Tämä pieni yksityiskohta toi jakamiseen vielä jotain erityistä kun somessa pystyi jakamaan uuden EU-passinsa. (Kuva 4)
 |
| Jokaiselle maalle oli kirjoitettu personoitu kuvaus. Testin tulos oli mahdollista jakaa sosiaalisessa mediassa. Kuva maan passista välitettiin somejaon mukana. (Kuva 4) |
Dataa, ei dadaa
Vaikka testi oli leikkimielinen oli sen taustalle kerätty hyvin tarkkoja aineistoja. Käytimme lähteinä Eurostat:ia, Eurofound:ia, World Resources Institute:a ja YK:ta. Aineistojen perusteella pystyimme luomaan maakohtaiset profiilit, joita sitten verrattiin lukijan antamiin vastauksiin.
Maakohtaiset profiilit luotiin niin, että aineistojen perusteella jokainen maa laitettiin jokaisen kysymyksen osalta kategorioihin 1–5 (eli samat viisi kuten toteutuksessa olevat vastausvaihtoehdot).
Kategorisointi tehtiin tasajaolla niin, että katsottiin jokaisen aineiston vaihteluväli ja jaettiin tuo vaihteluväli viiteen tasaväliseen kategoriaan. Tämän jälkeen katsottiin jokaisen maankohdalla, että mihin kategoriaan maa sijoittuu omalla arvollaan. Esimerkiksi kahvin juonnin osalta Luxemburgin arvo oli niin suuri verrattuna muihin, että tasavälisessä kategorisoinnissa vain luxemburgilaiset saivat arvon viisi. Näin esimerkiksi suomalaiset tippuivat neloskategoriaan ja esimerkiksi teetä juovat britit kuuluivat vain vähän kahvia kuluttavaan ykkös-kategoriaan.
Teknisesti testi toimi datan osalta niin, että näitä maiden profiileja verrattiin lukijan antamiin vastauksiin ja laskettiin minkä maan vastauksia nämä muistuttivat eniten.
Vaikka testi siis oli leikkimielinen se ei kuitenkaan ollut humpuukia.
Monimediallinen toteutus
Yle:llä meillä on mahdollista hyödyntää meidän monikanavaista julkaisuportaalia.
Eurooppalaisuustestin kohdalla tämä näkyi niin, että otimme sen osaksi eurovaalien puheenjohtajatenttejä. Testi teetettiin jokaisella Aamu-tv:ssä vierailleella puoluejohtajalla. Eli saman verkosta löytyvän testin, jonka jokaisen oli myös itse mahdollista käydä täyttämässä.
Tämä piti osaltaan testin pinnalla viikkojen ajan kun eri puoluejohtajat kävivät Aamu-tv:n vieraina. Kaikkien puheenjohtajien tulokset myös analysoitiin ja käsiteltiin verkossa vielä erikseen.
Ensimmäisenä testi teki heti Jyrki Katainen. (Kuva 5)
 |
| Puoluejohtajat testasivat oman henkisen kotimaansa Aamu-tv:n puheenjohtajatenttien yhteydessä. (Kuva 5) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti