Norjan tuliaiset

Vierailin toissa viikon maanantaina Norjassa paikallisen yleisradioyhtiön NRK:n tiloissa. Vierailua alustava postaus on luettavissa täältä. Tapasin siis Norjassa tutkivaan journalismiin keskittyvän Brennpunk-ohjelman tekijöitä ja kävimme päivän aikana läpi miten olivat hyödyntäneet dataa omassa journalismissaan. Kiinnostavaa oli mitä datalähteitä he ovat käyttäneet ja miten dataa oli hyödynnetty niin netti- kuin tv-tuotannossa.

Alkuperäinen motivaatiomme lähteä opintomatkalle kumpusi Brennpunk-ohjelman tekemästä Broderskapet-jutusta, jossa he olivat tutkineet Facebookin ja sähköpostitietojen avulla Breivik:n mahdollista lähipiiriä ja yhteyksiä äärijärjestöihin tai mm. naapurimaihin kuten Suomeen (Kuva 1). Olin itse etenkin kiinnostunut mitä teknologisia ratkaisuja he olivat käyttäneet, koska olin myös itse yrittänyt kaivaa Facebook-dataa viime aikoina onnistumatta siinä kuitenkaan erityisen tehokkaasti. Toisaalta yleisesti olin kiinnostunut kuinka journalistien ja tekniikka-ihmisten välinen kommunikaatio oli saatu toimimaan ja miten tämä vuoropuhelu käytännössä hoidettiin.

Brennpunkt on datalähteitä käyttäen mm. etsinyt äärijärjestöihin kuuluvia Norjalaisia. Lähde NRK. (Kuva 1)

Brennpunkt:ssa datajournalistinen vastuu on ollut pitkälti kahden aktiivisen toimittajan varassa. Heistä toinen oli enemmän orientoitunut tekemään teknistä toteutusta kun toisen vastuulla on ollut enemmän perinteisempi journalistinen työ, johon on kuulunut mm. datan hankkiminen eri fyysisistä lähteistä. Lisäksi  ohjelmalla on toki muitakin tekijöitä, mutta datajournalisminen taustatyö on pääasiassa ollut näiden kahden ihmisen käsissä. Heillä oli kuitenkin tavoitteena kasvattaa erityisesti datajournalismiin keskittyvän osaston kokoa lähiaikoina ja suunnitelmat tähän olivat jo olemassa.

Brennpunk on siis tehnyt Norjassa useita juttuja erilaisiin datasisältöihin liittyen. Mukana on juttuja joissa data on hankittu perinteisempiä keinoja käyttäen ja juttuja joissa data on enemmän tai vähemmän automaattisesti ryömitty Internetistä. Oli mielestäni avartavaa tajuta, että datajournalismia on mahdollista tehdä myös niin, että aineisto kerätään ns. perinteisin keinoin. Käsitteenä datajournalismin ei tarvitse tarkoittaa, että kaikki työ tulee olla tehtävissä päätteellä istuen, kuten sen ehkä helposti näin teknistaustainen henkilö kuten minä ymmärtää.

Eräässä jutussa he olivat keränneet dataa museovirastosta, rakennusvirastosta ja palokunnan hälytystehtävistä. Näitä datakokoelmia yhdistelemällä he olivat pyrkineet selvittämään onko museoviraston suojelemien kohteiden tulipaloilla ja rakennusvirastoon tehtyjen purkuhakemusten välillä jonkinlaista ajallista korrelaatiota. He tutkivat oliko purkuhakemusta tekevällä taholla selkeää eturistiriitaa siitä, että kyseinen kohde tuhoutui ja voitiinko siten epäillä, että tulipaloa olisi mahdollisesti jollain tavalla edesautettu (Kuva 2).

Dataa voidaan kerätä hyvin erilaisista lähteistä ja eri lähteiden innovatiivinen yhdistely voi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. (Kuva 2)

Kun Brennpunkt oli tutkinut Breivikin mahdollisia yhteyksiä heillä oli ollut käytettävissään lista sähköpostiosoitteista, joihin Breivik oli lähettänyt manifestinsa. Tältä sähköpostilistalta löytyi siis mm. Perussuomalaisten poliitikko Jussi-Halla Aho, mutta myös muita suomalaisia poliitikkoja. He olivat verranneet näitä sähköpostiosoitteita Facebook:sta löytyviin profiileihin ja ryömineet näiden profiilien julkiset kaverilistat omaan tietokantaansa. Toteutuksellisesti Facebook-ryömintä oli tehty "screenscraping"-periaatteella yksittäinen profiili kerrallaan. Lisäksi he olivat samalla tavalla ryömineet myös erilaisten äärijärjestöjen Facebook-sivujen tykkääjälistaukset. Nämä datajoukot he olivat visualisoineet verkostona CrimeLink-nimisellä ohjelmistolla (Kuva 3). He olivat myös rakentaneet erilaisia automaattihakuja, joiden avulla pystyttiin selvittämään nopeasti yksittäisten ihmisten osallisuus kerätyssä datassa.

CrimeLink on rikollisten verkostojen visualisointiin keskittynyt kaupallinen sovellus.  Lähde CrimeLink. (Kuva 3)

Isäntämme kertoivat myös avoimesti erilaisista haasteista, joita he olivat kohdanneet. Ongelmia olivat aiheuttaneet mm. datan eheyteen liittyvät ongelmat sekä miten eri ammattilaiset oli aluksi vaikea saada keskustelemaan keskenään. Journalistit tai insinöörit eivät siten poikkea muista ammattiryhmistä, että heidät on vaikea saada kiinnostumaan aihealueista, jotka eivät ole heidän osaamisensa keskiössä.

Yhteenvetona matka oli erittäin onnistunut ja sain kerättyä paljon perspektiiviä siihen mitä muualla näiden asioiden parissa tehdään. Oli myös itseni puolesta huojentavaa huomata, että teknisestä näkökulmasta ei naapurimaassa olla niin paljon edellä kuin mitä sisällöt ensin antavat ymmärtää.