Hyvinkään ampumistapaus

Hyvinkäällä perjantain ja lauantain välisenä yönä tapahtuneen ampumistapauksen jälkipuinti on eri medioissa ollut tilanteelle ominaisen aktiivista. Tuttuun tapaan myös erilaiset keskustelupalstat ovat täyttyneet aiheeseen liittyvästä keskustelusta. Esimerkiksi Muropaketti-foorumi on nyt ja aikaisemmien tapauksien yhteydessä täyttynyt aktiivisesta keskustelusta. Lisäksi Twitter on nostanut arvoaan suomalaisten tapahtumien tiedonhaun välineenä. #Hyvinkää-hashtagia käytettiin aktiivisesti ja esimerkiksi @tuomaspeltomaki:n Twitter-tilistä sai ajantasaisimman tiedon koskien Poliisin lauantaiaamuna järjestämää tiedotustilaisuutta.

Epäillyn ja uhrien nimet sekä taustat ovat siis olleet nettikansan tiedossa jo pitkään. Poliisi itsessään ei ihmisten henkilöllisyyksiä paljasta vedoten yksityisyyden suojaan ja muihin teknisiin perusteisiin. Uteliaita ihmisiä on kuitenkin vaikeaa estää pääsemästä heitä kiinnostavan tiedon äärelle kun ihmisten etsiminen netin avulla on niinkin yksinkertaista ja nopeaa. Petteri Järvinen otti asiaan kantaa eilen blogissaan otsikolla "Netti tietää sen, mitä poliisi ei kerro".

Itsekin Googletin tämän valtamedioissa mainitun ja käsitellyn epäillyn julkisen Facebook-profiilin, koska halusin tehdä verkoston hänen kaveripiiristään. Lataushetkellä hänellä oli kavereita 64, joten katoa on käynyt, koska enimmillään kavereita on lukemani perusteella ollut lähempänä tai yli 100. Tein kuitenkin analyysin jäljellä olevien kavereiden välisistä yhteyksistä. (Kuva 1)

 Epäillyn Facebook-kaveriverkosto on tiheä, josta voidaan päätellä, että he ovat kaikki samasta fyysisestä ympäristöstä. Miehet (89%) kuvattu sinisellä ja naiset (11%) punaisella. (Kuva 1)

Ajattelin, että olisi mahdollista, että epäillyllä olisi jokin ns. normaalin koulukaveriympäristön ulkopuolinen kaveriryhmä, joka voisi selittää hänen käyttäytymistään jollain tavalla. Näin ei kuitenkaan ollut vaan henkilön Facebook-kaverit ovat verkostoituneet toistensa kanssa keskenään tiheästi eikä vahvaa ryhmäytymistä ole havaittavissa. (Kuva 1)

Visualisoinnin ja aikaisempien kokemuksieni perusteella voin tehdä oletuksen, että henkilön kaverit ovat näin ollen samasta fyysisestä ympäristöstä ja tuntevat toisensa. Toisin sanoen epäilty tuskin on muuttanut nuoruutensa aikana paikkakunnalta toiselle tai muuten ollut tekemisissä kovinkaan paljon kotipaikkakuntansa ulkopuolisten ihmisten kanssa. Facebook-kaveriverkosto ei myöskään anna kuvaa siitä, että henkilöllä olisi kovinkaan paljon esimerkiksi netin kautta hankittuja ystäviä, koska he erottuisivat verkostossa useampina yksittäisinä pisteinä. Nyt 64:n kaverin joukossa on kuusi henkilöä, jotka eivät ole epäillyn muiden kavereiden kanssa kavereita.

Näillä mietteillä mielenrauhaa kaikille.

Verkostoanalyysiä televisiossa

Viime viikolla esitetyssä Spotlight-ohjelmassa (nähtävissä Yle-Areenassa kuukauden ajan) käsiteltiin suomalaisten poliitikkavaikuttajien kytköksiä äärijärjestöihin (Kuva 1). Ohjelmassa olivat esillä etenkin Perussuomalaispoliitikkojen kytkökset Finnish Defence League:en (FDL), joka on English Defence League:n (EDL) suomalainen alijärjestö. Ohjelma on osa juttusarjaa, joka käsittelee islaminvastaisten järjestöjen toimintaa, jota Spotlight:n lisäksi tekemässä on myös Silminnäkijä. Aihe on tällä hetkellä ajankohtainen ja keskustelua herättävä.

Spotlight on tutkivan journalismin ajankohtaisohjelma, jota lähetetään Yle Fem -kanavalla torstaisin. (Kuva 1) 

Ohjelmassa tietoa Perussuomalaispoliitikkojen ja FDL:n yhteyksistä etsittiin erityisesti Internetistä kerättyjen tietojen avulla. Etenkin Facebook:sta kerätyt tiedot olivat keskeisessä osassa, mutta Perussuomalaisia FDL:ään liittävää materiaalia kerättiin myös blogeista ja muista Internetlähteistä.

Olin mukana ohjelman tekemisessä toteuttaen ohjelmassa nähtävät verkostovisualisointigrafiikat. Visualisoinnit on toteutettu Gephi-ohjelmistolla ja data niihin on kerätty Facebook:sta. Toteutettuja verkostoja käytettin itse ohjelmassa lähinnä inserttigrafiikkana (Kuva 2), mutta niitä hyödynnettiin intensiivisesti ohjelmanteon aikana. Verkostoanalyysejä tulkitsemalla oli mahdollista nähdä kuinka keskenään verkostoitunut tutkittava joukko Facebook:ssa oli. Verkostoanalyysin voima sosiaalisten suhteiden tulkitsemisessa on vahva.

Verkostoanalyysia käytettiin ohjelmassa taustagrafiikkana. Televisiossa monimutkaisten verkostojen yksityiskohtainen käsitteleminen olisikin vaikeaa. (Kuva 2) 

Tämä on ensimmäisiä kertoja kun suomalaisen televisio-ohjelman toteutuksessa on käytetty  verkostoanalyysiä (kuulen mielelläni jos vastaavanlaisia toteutuksia on ollut aiemmin). Kiitos tästä kuuluu Marko Hietikolle, joka rohkeasti lähti asiaa viemään eteenpäin ja oli kiinnostunut tekemään yhteistyötä eri osaajien kanssa.

Teknisesti taustatyö tehtiin jo mainitulla Gephi-ohjelmistolla (Kuva 3), jonka käyttöä Facebook-verkostojen toteuttamisessa on kuvattu aikaisemmassa viestissä: "Facebook-verkostojen visualisointi". Gephi:stä TV-ruudulle visualisoinnit vietiin kuvan- ja ruudunkaappausohjelmistojen avulla. Esimerkiksi Silverback-ohjelmisto osoittautui tässä loistavaksi työkaluksi. Lopullinen stilisointi, kuten Spotlight:n graafisen ilmeen lisääminen, työstettiin yhteistyössä graafikon kanssa.

Verkostovisualisoinnista voitiin nähdä kuinka keskenään verkostoitunut tutkimuksen alla oleva joukko ihmisiä Facebook:ssa oli. Ohjelmassa käsitellyt henkilöt merkitty punaisella. (Kuva 3)

Olisi mielenkiintoista antaa ohjelman tekoa varten kerätty raakadata ja toteutetut visualisoinnit laajemminkin jakoon, mutta yksityisyyteen ja muihin tekijöihin liittyvistä syistä tämä ei ainakaan nyt ole mahdollista.