Ohjeilla on väliä ja reagointi kannattaa

Julkaisimme tänään 9.2.2015 jutun jossa käsittelimme pääkaupunkiseudun ikääntymistä. Juttuun olimme tehneet kartan josta ikääntymistä oli mahdollista tarkastella alueittain. (Kuva 1)

Uutissovelluksella pystyi tarkastelemaan ilmiötä monista eri näkökulmista. (Kuva 1)

Uutissovellusta oli mahdollista käyttää monella tavalla. Ilmiötä saattoi tarkastella pitkällä aikajaksolla koko pääkaupunkiseudun tasolla tai ottaa tarkasteluun vain yksittäisen alueen.

Aamulla kello 8–9 välillä tarkkailimme miten eri toiminnallisuuksia sovelluksessa käytettiin ja havaitsimme, että yksittäinen alue valittiin tarkasteluun yllättävän harvoin. Uutissovelluksessa saattoi siis valita tarkasteluun yksittäisen alueen tiedot. (Kuva 2)

Klikkaamalla aluetta sai nähtäväkseen valitun alueen tiedot viivadiagrammina. (Kuva 2)

Oletuksemme oli, etteivät ihmiset tajua, että karttaa on myös mahdollista klikata. Mietimme Plus-tiimimme kanssa miten voisimme tukea tämän toiminnallisuuden löytymistä.

Päätimme lyhyiden keskustelujen pohjalta yksinkertaisesti lisätä osoittaessa avautuvaan tietoikkunaan lisätekstin, että klikkaamalla saat lisätietoa. (Kuva 3)

Lisäsimme toteutukseen ohjeen jossa kehotettiin osoittamisen lisäksi myös klikkaamaan aluetta. (Kuva 3)

Mitä tapahtui? Alueen valitsemisen suosio alkoi välittömästi nousta ja siitä tuli sovelluksen käytetyin ominaisuus.

Toki myös muilla tekijöillä on vaikutusta tähän kuten, että yhdeksän jälkeen ihmisten työpöytäkäyttö kasvattaa suosiotaan suhteessa mobiilikäyttöön.

Summasummarun reaaliaikaisen käytön seurannan avulla pystymme reakoimaan nopeasti ja parantamaan uutissovellusten toimintaa.

NODA15 – Päällimmäiset tuntemukset

Viime viikonloppuna Norjan Ålensundissa pidettiin järjestyksessään toinen pohjoismainen datajournalismikonferenssi. Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Ruotsissa Tukholmassa, missä olin myös paikalla. Tässä päällimmäiset ajatukseni tämän vuoden meiningeistä. (Kuva 1)

Ålesundissa tapahtuma ei ainakaan jäänyt maisemista kiinni. (Kuva 1)

1. Suomalaisedustuksen kapeus

Verrattuna muihin pohjoismaihin ja etenkin Norjaan ja Ruotsiin suomalaisten edustus oli konferenssissa hävyttömän kapea. Suomalaisista mediayhtiöistä olivat paikalla HS ja Yle kun muut pohjoismaat edustivat valtamedioiden lisäksi myös maakuntatasolla. Tästä kertoo jo sekin, että konferenssi järjestettiin 40 000 asukkaan Ålesundissa. 

Tietenkään tekemisen tasoa ei voida pelkästään mitata konfferenssiosallistumisilla, mutta mielestäni tämä on hälyttävä merkki kun sama tilanne oli myös viime vuonna Ruotsissa.

2. Ei palkintoja Suomeen

Konferenssissa jaettiin pohjoismaiset datajournalismipalkinnot viime vuoden tapaan. Viime vuonna Suomesta ehdolla oli töitä Yleltä ja Helsingin Sanomilta ja voittokin yhdessä kategoriassa tuli HS:lle. Tänä vuonna ehdolle pääsi enää Helsingin Sanomat, mutta palkinnot kiersivät Suomen mennen Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin.

Pelkästään tästäkään ei dramaattisia johtopäätöksiä kannata vetää, mutta fiilis on, että viime vuoteen verrattuna myös tekemisen tasossa olemme jääneet pohjoismaisia kumppaneitamme jälkeen. Näkemykseni on, että Ruotsissa Suomi nähtiin vielä pohjoismaisella tasolla datajournalismin edelläkävijänä. Enää tästä ei ollut pelkoa.

3. Melkein 400 osallistujaa

Datajournalismista ei voida puhua pienen porukan puuhasteluna. Konfenressiin oli ilmoittautunut melkein 400 henkilöä siitäkin huolimatta, että tapahtuma järjetettiin kaikella kunnioituksella hieman vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Paikalla oli hyvin arvovaltainen puhujajoukko sekä akateeminen puoli. (Kuva 2)

Ja miksi puhuttaisiinkaan. NY Timesin viime vuoden top 20:sta luetuimmasta jutusta puolet oli datajuttuja. Sama trendi on nähtävissä Ylellä. Vuonna 2013 top 5:sta luetuimmasta kolme oli PlusDeskin tuotantoa. Vuonna 2014 sama lukema oli kaksi. Datajournalistiselle tekemiselle on tilausta.

Illallisella ei tyhjiä paikkoja ollut. (Kuva 2)

4.  Haasteet ovat yheiset

Suurista pieniin toimijoihin kaikilla tuntui olevan samat asiat mielessä. Miten voimme analysoida lukijoitamme paremmin? Miten käännämme huomiomme lukijamääristä vaikuttavuuteen? Mobiilikäytön kasvu ja sen vaikutukset verkon tekemiseen sekä datajournalismiin? Verkkovideon muoto? Mitä normaalin toimittajan pitäisi opiskella? Miten ottaa sosiaalinen media huomioon? Mikä tulee olemaan vanhan median rooli?

Kovin selkeitä vastauksia näihin kysymyksiin ei saatu, mutta on jotenkin lohduttavaa, että The Guardian kaikkine resursseineenkaan ei ole juurikaan pidemmällä esimerkiksi uutissovellusten sisäisessä analytiikassa.

5. NODA16 Helsingissä

Vuoden 2016 Nordic Datajournalism Conference järjestetään huhtikuun lopulla Helsingissä. Silloin viimeistään on suomalaisen median aika herätä muutokseen.