Yle Uutiset teki viime viikolla jutun pääkaupunkiseudun kasvusta ja siitä mistä tämä muuttovoitto Helsinkiin, Vantaalle, Espooseen ja Kauniaisiin on kotoisin. Muuttotilastodata on saatavissa tilastokeskukselta ja koska data on numeerista ja paikkaan sidottua oli tahto, että jutun ohessa voitaisiin julkaista myös interaktiivinen karttavisualisointi, joka kuvaisi muuttajien määrä pääkaupunkiseudulle maakunnittain.
Olin aikaisemminkin tehnyt karttavisualisointeja Yle:ssä ja muutenkin, joten päädyin tekemään myös tätä. Ongelma oli, että aikaisemmat karttavisualisointini ovat kuvanneet Suomea kuntatasolla eikä minulla siten ollut valmista toteutusmallia maakuntiin perustuvan datan esittämiseen. (Kuva 1)
 |
| Kuntakarttalla olisi mahdollista kuvata maakuntatietoa, mutta kuntarajat epäselventäisivät visualisointia huomattavasti. (Kuva 1) |
Oletin kuitenkin, että joku olisi jossain vaiheessa tehnyt myös maakuntatason visualisointia, etenkin nyt kun
maanmittauslaitos on avannut oman karttadatansa. Lähdinkin melko suoraviivaisesti suorittamaan Google-hakua hakusanoilla "
maakunnat.kml" ja "
maakunta.kml".
Kml on tiedostoformaatti, jota käytetään karttatiedon kuvaamiseen ja jota Google Maps tukee, jonka vuoksi käytin sitä hakusanassa.
Positiiviseksi yllätyksekseni heti ensimmäinen hakutulos johdatti minut
Jaakko Rajaniemen kirjoittamaan
blogiviestiin, jonka kommenteissa hän oli jakanut maakuntarajat sisältävän
.kml-tiedoston. Loistavaa! Yksinkertaisimmat ratkaisut ovat usein parhaimpia :)
Kml-tiedosto on siis karttatietoa sisältävä tiedostoformaatti, jota
Google Maps tulkitsee. Kml-tiedosto on siten mahdollista ladata
Google Fusion Tables -työkaluun, jonka avulla onnistuu myös alkuperäisen tilastokeskuksen maakuntadatan yhdistäminen .kml-muotoiseen karttadataan, koska datoissa on yhdistävä tekijä, joka tässä tapauksessa oli maakunnan nimi. Tämä onnistuu Google Fusion Tables -työkalusta löytyvän "Merge" -toiminnon avulla.
Visualisoinnin toteutin hyvin perinteisen kaavan mukaan, jota olen aikaisemminkin käyttänyt visualisoiessani karttapintoja. Väritys kuvaa muuttaneiden määrää niin, että mitä tummempi sävy sitä suurempi muuttajien määrä. Asetin raja-arvot niin, että karttasta tulisi visuaalisesti mahdollisimman rikas kuin, että olisin käyttänyt lineaarisia askeleita, koska Uudenmaalta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden määrä on niin moninkertainen muihin maakuntiin nähden, että se olisi biasoinut koko visualisoinnin. Lineaarisella asteikolla koko muu Suomi olisi siis näyttänyt haalealta ja Uusimaa olisi ollut ainoastaan tummemmalla sävyllä. Käyttäjän oli karttaa klikkaamalla mahdollista saada lisätietoja haluamastaan maakunnasta. (Kuva 2)
 |
| Kartassa käytettiin värejä kuvaamaan pääkaupunkiseudulle muuttaneiden kokonaismäärä vuosina 2007 – 2011. Karttaa klikkaamalla käyttäjälle näytettiin lisätietoja maakuntakohtaisesti. (Kuva 2) |
Helsinkin muuttovoitosta suurimman osan selittää maahanmuutto. Ulkomailta muutto on kuitenkin keskittynyt siinä määrin vain tiettyihin valtioihin, ettei tämän datan visualisoiminen interaktiivisesti maailmankartalla ollut mielestäni mielekästä ja päädyimmekin ratkaisuun, jossa graafikko teki erillisen infografiikan kuvaamaan ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttaneita. Graafikko saikin toteutukseen liitettyä melko näppärästi tiedot valtioista, joista muuttovoitto oli suurin yhdessä manterekohtaisten kokonaismäärien kanssa.
Data ei ehkä sinänsä ollut kovin mielenkiintoista eikä visualisointi tuonut siihen kovinkaan yllättävää uutta näkökulmaa. Suurin muuttoliike tapahtuu sieltä missä ihmisiä on muutenkin eniten. Myöskään vuosittaisia vaihteluita muuttajien määrissä ei ollut havaittavissa.
Uutinen oli kuitenkin suosittu, joka kertoo mielestäni, että tämänkaltaiset interaktiiviset visualisoinnit, joiden avulla ihmisten on mahdollista uutisen ohessa rinnastaa toimittajan huomiot oman elinpiirinsä tietoihin ovat mielenkiintoisia.
